Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Johtamisen laitos | Organisaatiot ja johtaminen | 2014
Tutkielman numero: 13825
Yksilöllisten preferenssien rooli palkitsemisessa - taloustieteellinen vastaan psykologinen näkökulma palkitsemiseen
Tekijä: Välimaa, Eero
Otsikko: Yksilöllisten preferenssien rooli palkitsemisessa - taloustieteellinen vastaan psykologinen näkökulma palkitsemiseen
Vuosi: 2014  Kieli: fin
Laitos: Johtamisen laitos
Aine: Organisaatiot ja johtaminen
Asiasanat: johtaminen; management; organisaatio; organization; palkkiot; remuneration; kannustaminen; incentives; psykologia; psychology; taloustieteet; economic science
Sivumäärä: 102
Kokoteksti:
» hse_ethesis_13825.pdf pdf  koko: 3 MB (3063912)
Avainsanat: palkitseminen; palkitsemispreferenssit; sisäinen motivaatio; logistinen regressio
Tiivistelmä:
Pro Gradu -tutkielmani pureutuu kontrastiin psykologisten ja taloustieteellisten palkitsemisteorioiden ja -tutkimuksen välillä. Nämä kaksi keskeistä palkitsemista tutkinutta tieteenalaa ovat erilaisista ihmiskuvistaan päätyneet paikoin hyvin erilaisiin, jopa täysin vastakkaisiin oletuksiin palkitsevista tekijöistä. Kritisoin toisaalta sekä taloustieteen universalismia, että joidenkin psykologien perusteettomia oletuksia ulkoisten motivaatiotekijöiden, esim. rahallisen palkitsemisen, sisäistä motivaatiota heikentävästä vaikutuksia. Teoriakatsauksessani päädyn siihen lopputulokseen, että tiukkoja parhaita käytäntöjä etsiessä yksilöllisten palkitsemispreferenssien tutkiminen ja hyödyntäminen ovat jääneet painoarvoonsa nähden aivan liian vähäiselle huomiolle. Täten asetan tutkimusongelmakseni löytää todistusaineistoa siitä, että erilaiset tilanteet voivat arvottaa erilaisia palkitsevia tekijöitä hyvinkin erilailla. Lisäksi haluan ymmärtää paremmin, mitkä demografiset, työn ja työpaikan ominaisuuksiin, palkkaan tai työntekijän omaan työhön suhtautumiseen liittyvät tekijät selittävät preferenssiä erilaisia palkitsemistapoja tai palkintoja kohtaan.

Tein empiirisen tutkimukseni kvantitatiivisena kyselytutkimuksena suuressa, kansainvälisessä teollisuusyrityksessä. Aineisto kerättiin helmikuussa 2014, lopullinen vastaajien määrä oli 729. Päämenetelmäni oli logistinen regressio.

Tulosten perusteella oli selvää, että ihmiset eroavat palkitsemispreferensseiltään toisistaan merkittävästi. Lisäksi tulokset osoittivat, että lähes kaikki taustamuuttujista lisäsivät jossain kohtaa todennäköisyyttä suosia tiettyä palkitsemista - esimerkiksi korkeakoulutetut suosivat todennäköisemmin parempia vaikutus- ja koulutusmahdollisuuksia lisärahan sijaan, tietotyöntekijät suosivat todennäköisemmin parempaa organisaation tukea ja organisaatioon samastuneet pysyvät mieluummin töissä korkeampaa palkkaa vastaan, kuin tekevät vähemmän töitä kuukautta kohti. Tutkimuksen merkittävin löytö oli se, että vastaajien palkalla ei vastoin monia oletuksia ollut minkäänlaista yhteyttä palkitsemispreferensseihin. Tulos asettaa kyseenalaiseen valoon esim. kuuluisan Herzbergin nk. kahden faktorin teorian oletuksen siitä, että raha olisi jonkinlainen hygieniatekijä, joka menettäisi korkeammilla palkkatasoilla merkityksensä motivoivana tekijänä. Tämän lisäksi tuloksista kävi ilmi, että vastoin odotuksia, sisäinen motivaatio lisäsi todennäköisyyttä valita rahalliset palkkiot aineettomien sijaan, kun taas organisaatioon sitoutuneisuuden lasku lisäsi voimakkaasti todennäköisyyttä suosia aineettomia parannuksia organisaatiossa (esim. vaikutus- ja koulutusmahdollisuuksien parantuminen) rahapalkan lisäyksen sijaan.
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.