Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Yritysjuridiikka | 2014
Tutkielman numero: 13873
Maatilan sukupolvenvaihdoksen verohuojennus
Tekijä: Vapola, Laura
Otsikko: Maatilan sukupolvenvaihdoksen verohuojennus
Vuosi: 2014  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Yritysjuridiikka
Asiasanat: yritysjuridiikka; business law; sukupolvenvaihdos; succession of generations; yritykset; companies; maatilatalous; farming; verotus; taxation; suunnittelu; planning; perintöoikeus; hereditary law; lahjat; gifts
Sivumäärä: 68
Avainsanat: sukupolvenvaihdos; maatilan käsite; verotuki; verosuunnittelu; yhtiöittäminen; maatalouden jatkaminen; perintö- ja lahjaverotus; lahjanluonteinen kauppa
Tiivistelmä:
Maatilan tai muun yrityksen sukupolvenvaihdoksessa osa jatkajalle aiheutuvasta verosta voidaan tietyin edellytyksin jättää maksuunpanematta perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennuksen nojalla. Alihintaisissa eli lahjanluontoisissa kaupoissa perintö- tai lahjaverosta voidaan vapautua kokonaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, mikäli vastike on yli 50 prosenttia maatilan käyvästä arvosta. Huojennuksen tarkoituksena on maatilan tai yrityksen jatkuvuuden varmistaminen.

Huojennus myönnetään vain yritys- tai maatilavarallisuudelle. Yrityksen tai maatilan käsitettä ei ole määritelty perintö- ja lahjaverolaissa. Maatilan kohdalla on edellytetty, että maatilaa vero-tetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan. Tutkielmassa selvitettiin, mitä vaikutuksia eriytetyllä tuloverojärjestelmällä voi olla huojennuksen laajuuden kannalta. Huojennusta hakiessa verovelvollisen tulee esittää selvitys yritystoiminnan tai maatilan jatkamisesta. Tutkielmassa selvitettiin myös, mitä maatalouden jatkamisvaatimus tarkoittaa käytännössä oikeuskirjallisuuden ja -käytännön valossa.

Maatilaa voidaan harjoittaa myös osakeyhtiömuotoisena. Osakeyhtiömuotoisten maatilojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Tutkielmassa katsottiin, että yhtiöittäminen kannattaa toteuttaa vasta sukupolvenvaihdoksen jälkeen toimintamuodon muutoksena. Selvittämättä jäi kuitenkin osakeyhtiömuotoisen maatilan huojennuksen laskeminen. On epäselvää, lasketaanko huojennus maatilojen kohdalla sellaisenaan osakkeen verotusarvosta vai pitääkö tase avata.

Maatilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ja toteuttaminen on usein samalla myös jäämistösuunnittelua. Esimerkiksi metsä voi muodostaa merkittävän osuuden maatilan varallisuudesta, jolloin metsävarallisuus kannattaa siirtää sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jatkajalle, joka on tavallisesti myös rintaperillinen. Tutkielmassa todettiin, että sivutoimisten viljelijöiden sisällyttäminen huojennuksen piiriin helpottaa verosuunnittelua.

Sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta arvioitiin erityisesti neutraaliuden, oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden kannalta. Havaittiin, että verohuojennuksesta aiheutuu joitakin oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusongelmia. Verovelvollisia asetetaan eri asemaan sillä perusteella, että katsotaanko verovelvollisen täyttävän huojennukseen liittyviä ehtoja. Näitä oikeudenmukaisuusongelmia voitaisiin maatilojen kohdalla vähentää asettamalla huojennettavalle metsävarallisuudelle enimmäismäärä tai -osuus.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.