eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille miten suomalaisen taloussanomalehden kuvissa tehdään sukupuolta ja mitä sukupuolen tekeminen kertoo. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee sukupuolta yhteiskunnassa ja tutkielma lähtee liikkeelle sukupuolen määritelmästä. Aihepiirin keskeisimpiä tavoitteita on esitellä sukupuolen tekemistä sekä etenkin sitä miten sukupuolta on tehty liike-elämän mediassa. Tämän ohella tarkastelussa on myös organisaatioiden maskuliininen ylivalta ja naisten uralla etenemiseen liittyvät esteet.

Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka metodologina on käytetty kuva- analyysiä. Kuva-analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysia, jonka lisäksi syvällisempää näkökulmaa on haettu kriittisellä diskurssianalyysillä. Tutkimusaineisto koostui suomalaisesta taloussanomalehdestä otetuista lokakuun 2014 uutiskuvista, joissa on kuvattu ihmisiä.

Kriittisen diskurssianalyysin avulla kuvista hahmottui erilaisia diskursseja, jotka ovat vakiintuneita tapoja kuvata maailmaa. Diskurssit rakentavat sosiaalista todellisuuttamme ja niitä ylläpidetään, uusinnetaan ja tuotetaan liike-elämän mediassa ja siellä esiintyvissä uutiskuvissa. Kuvien tutkimisessa diskursseja havaitaan kuvissa esiintyvien toistuvuuksien ja samankaltaisuuksien avulla. Diskurssit ilmentävät maailmaa ja niiden taakse kätkeytyy arvoja, mielikuvia ja itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita, joita tutkimuksessa on tarkoitus tuoda esille.

Tutkimuksen keskeisimmaät löydöt tulevat esille kolmen eri diskurssin muodossa, jotka myös heijastelevat toinen toisiaan. Ensimmäisessä, naisten alisteisuuden diskurssissa organisaatiot näytetään miesvaltaisina, joissa naiset ovat vähemmistönä. Tätä kuvastaa muun muassa se, että suurin osa taloussanomalehden kuvista on miehistä ja toisaalta alisteisuutta vahvistetaan näyttämällä naiset miehiä heikompina. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että naisista näytetään kuvia, joissa heitä on miehiä vähemmän, he tukevat miehiä tai ovat passiivisia.

Toisessa, maskuliinisuuden diskurssissa taloussanomalehti maalaa liike-elämästä maskuliinista kuvaa, jota hallinnoi miehinen ylivalta. Tätä kuvastaa muun muassa se, että taloussanomalehden kuvat koostuvat ihmisten lisäksi autoista, öljynporauslautoista ja rakennustyömaa-ajoneuvoista. Maskuliinisuutta vahvistetaan myös siten, että miehet esitetään aktiivisina ja työntäyteisenä - toisin kuin naiset. Maskuliinisuus näyttäytyy myös kauttaaltaan miehisenä pukupukeutumisena.

Kolmannessa, segregaation diskurssissa vahvistetaan Suomen työelämässä esiintyvää horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä. Näissä kuvissa miehet näyttäytyvät johtajina. Kuvissa näkyy myös työalojen ja ammattien jakautuneisuus naisten ja miesten kesken. Suomalaisen taloussanomalehden kuvissa tuotetaan sukupuolten välille vastakkainasettelua ja eriarvoisuutta, mutta myös vahvistetaan sukupuolistereotypioita.