Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2015
Tutkielman numero: 14179
Sukupuolikiintiöiden vaikutukset hallitusnaisten kompetenssiin ja valtaan - Empiirinen analyysi Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta
Tekijä: Niemi, Juha
Otsikko: Sukupuolikiintiöiden vaikutukset hallitusnaisten kompetenssiin ja valtaan - Empiirinen analyysi Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta
Vuosi: 2015  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Laskentatoimi
Asiasanat: laskentatoimi; accounting; pörssiyhtiöt; exchange-listed companies; hallitukset; boards of directors; sukupuoli; gender; naiset; women; osaaminen; competence; valta; power; tasa-arvo; equality; Pohjoismaat; Scandinavia
Sivumäärä: 82
Kokoteksti:
» hse_ethesis_14179.pdf pdf  koko: 2 MB (1384699)
Avainsanat: Sukupuolikiintiöt; Hallitus; Pörssiyhtiöt; Monimuotoisuus; Diversiteetti; Tasa-arvo; valta; kompetenssi
Tiivistelmä:
Tutkimuksessa pyritään selvittämään sukupuolikiintiöiden vaikutusta hallitusnaisten kompentenssiin ja valtaan. Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1: Onko hallituksissa istuvilla kiintiöttömillä naisilla on enemmän kompetenssia kuin kiintiönaisilla? 2: Onko kiintiöttömillä naisilla on enemmän valtaa hallituksissa kuin kiintiönaisilla?

Tutkimus on toteutettu aineistotutkimuksena. Aineisto on kerätty Helsingin, Tukholman ja Oslon pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista ja muusta saatavilla olevasta materiaalista. Vuosikertomukset ovat vuoden 2013 vuosikertomuksia. Näistä kerättiin hallituksen jäseniä koskevaa tietoa, joka koostettiin tilastolliseksi taulukoksi. Kerätyt tiedot olivat hallituksen jäsenten ominaisuuksia, jotka indikoivat heidän kompetenssia ja valtaa.

Tilastollisina menetelminä käytettiin korrelaatio- sekä monimuuttujaregressioanalyysiä. Yhtiö- sekä maakohtaiset erot tasoitettiin vertaamalla naisten ja miesten välistä korrelaatio- ja valtaeroa kiintiö- ja kiintiöttömien yhtiöiden välillä. Useat korrelaatio- ja regressioanalyysin tulokset olivat p-arvoiltaan merkitsemättömiä, mutta johtopäätösiä pystyttiin tästä huolimatta tekemään niin yksittäisten muuttujien kuin kokonaisuuden osalta.

Analyysien tulosten perusteella sukupuolikiintiöillä on positiivinen yhteys hallitusnaisten ulkomaan kansalaisuuteen. Kiintiönaisten ulkomaan kansalaisuuteen arvellaan syyksi sitä, että kasvaneen kysynnän takia päteviä naisia on vaikeampi saada hallitukseen, jolloin heitä on etsittävä laajemmalta alueelta. Tämän arvellaan kuitenkin tasaantuvan ajan kuluessa.

Kompetenssin osalta tulokset osoittavat, että kiintiöyhtiöiden hallituksissa istuvilla naisilla on kompetenssia yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin kiintiöttömissä yhtiöissä. Vallan osalta tutkimuksen tulokset olivat epäselviä, joten hypoteesia ei voitu hylätä. Aihetta tulisi tutkia enemmän, sillä tämä tutkimus on ensimmäinen joka käsittelee kiintiöiden ja vallan sekä kompetenssin välistä suhdetta.
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.