Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2015
Tutkielman numero: 14227
Ohjausjärjestelmä perheyrityksessä: Case-tutkimus
Tekijä: Markkula, Marianne
Otsikko: Ohjausjärjestelmä perheyrityksessä: Case-tutkimus
Vuosi: 2015  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Laskentatoimi
Asiasanat: laskentatoimi; accounting; perheyhtiöt; family firms; ohjausjärjestelmät; control systems; yritysviestintä; business communication; kehitys; development
Sivumäärä: 70
Avainsanat: ohjausjärjestelmä; perheyritys; levers of control; ohjauksen kehittäminen
Tiivistelmä:
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen ohjausjärjestelmä on käytössä PK-sektoriin kuuluvassa perheyrityksessä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kehittää ohjausjärjestelmää paremmin kohdeyrityksen tarpeita palvelevaksi. Tutkimuksen kohteena on suomalainen PK-sektorin perheyritys, joka harjoittaa vaatteiden valmistusta ja myyntiä.

Tutkimuksessa käytetään Simonsin (1995) Levers of Control-viitekehystä. Aiemman tutkimuksen pohjalta muodostetaan oletuksia perheyrityksen ominaispiirteisiin pohjautuen perheyrityksen ohjauksesta. Oletusten toteutumista tutkitaan kohdeyrityksessä. Oletuksiksi todetaan, että PK-sektorin perheyrityksessä virallisia uskomusjärjestelmiä ei käytetä ollenkaan tai käytetään melko vähän, ja rajajärjestelmien käyttö on PK-perheyrityksessä huomattavaa. Lisäksi kirjallisuuden perusteella oletetaan, että perheyrittäjyys ei juurikaan vaikuta diagnostisiin ohjausjärjestelmiin, vaan kyseisillä ohjausjärjestelmillä on joka tapauksessa suuri rooli yrityksen johtamisessa, mutta PK-sektorin perheyrityksessä voidaan olettaa käytettävän diagnostisen ohjauksen lisäksi myös jonkin verran vaihtoehtoista ohjausta. Viimeisenä oletuksena tehdään ainakin jonkin ohjausjärjestelmän interaktiivinen käyttö.

Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen deskriptiivinen tapaustutkimus, jossa aineistona käytetään pääasiassa yrityksessä tehtyjen haastattelujen pohjalta saatua tietoa. Aineistoa analysoidaan teorian pohjalta saatuihin ennakko-oletuksiin perustuen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oletuksen mukaisesti tutkimuksen kohteena olevassa PK-sektorin perheyrityksessä formaaleja uskomusjärjestelmiä ei käytetä ollenkaan, vaan yritys kommunikoi arvoja ja tarkoitustaan epävirallisesti. Tämän todetaan olevan kohdeyritykselle riittävä ohjauksen taso, eikä virallisille uskomusjärjestelmille ole toistaiseksi tarvetta. Yritykselle voisi olla kuitenkin hyödyllistä pyrkiä parantamaan työilmapiiriä. Myös oletus yrityksen rajajärjestelmien merkittävästä käytöstä yrityksen johtamisessa toteutuu. Koska tutkimuksessa havaittiin, etteivät yrityksen säännöt ja toimintaohjeet kuitenkaan ole yrityksessä kaikkien tiedossa, suositellaan yritykselle sääntöjen ja ohjeiden osalta tehokkaampaa viestintää. Diagnostisten ohjausjärjestelmien osalta kohdeyrityksessä todetaan käytettävän sekä virallista diagnostista ohjausta, mutta myös jonkin verran vaihtoehtoista ohjausta, mikä on ennakko-oletuksen mukaista. Yritykselle voisi olla hyödyllistä kehittää diagnostista ohjausta myyntikannustimien tarkemmalla harkinnalla. Yrityksessä on käytetään myynninseurantaa ja -tavoitteita interaktiivisesti, mikä vahvistaa myös viimeisen oletuksen. Yhden ohjausjärjestelmän käyttö interaktiivisesti todetaan yritykselle toistaiseksi riittäväksi.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.