Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2013
Tutkielman numero: 14487
Kuntobonuksen liiketaloudelliset hyödyt Case: Ravintola-alan yritys
Tekijä: Siirtola, Eeva
Otsikko: Kuntobonuksen liiketaloudelliset hyödyt Case: Ravintola-alan yritys
Vuosi: 2013  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Laskentatoimi
Asiasanat: laskentatoimi; accounting; liiketalous; business economics; kannustaminen; incentives; motivaatio; motivation; elämäntapa; way of life; terveystalous; health economics; työntekijät; workers
Sivumäärä: 74
Avainsanat: kuntobonus; motivaatio; elämäntavat; liikunta; tupakointi; sairauspoissaolot; terveydenhoitokulut; työtyytyväisyys; imago; rekrytointi; sitoutuneisuus; rahapalkkio
Tiivistelmä:
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, hyötyykö case-yritys kuntobonusjärjestelmästään. Tarkastelunäkökulmina olivat sairauspoissaolot, terveydenhoitokulut, henkilöstön työhyvinvointi, yritysimago sekä henkilöstön rekrytointi ja sitoutuneisuus. Jotta pystyttiin tutkimaan, onko kuntobonuksella todella vaikutusta yritysnäkökulmiin, oli myös tutkittava kuntobonusten vaikutus henkilöstön elämäntapoihin. Elämäntavat oli rajattu liikunta-aktiivisuuteen ja tupakointiin. Tutkielmassa selvitettiin myös case-yrityksen kuntobonusjärjestelmän taustat, tavoitteet ja nykytila. Case-yrityksenä toimi suomalainen ravintola-alalla toimiva yritys, jolla on ollut kuntobonusjärjestelmä käytössään noin kymmenen vuotta.

Aineisto kuntobonuksen vaikutuksesta henkilöstön elämäntapoihin kerättiin henkilöstölle teetettävän Internet-kyselyn avulla. Kyselyä käytettiin myös tutkittaessa kuntobonuksen vaikutusta yritysimagoon, työhyvinvointiin sekä henkilöstön rekrytointiin ja sitoutuneisuuteen. Aineisto kuntobonuksen vaikutuksesta case-yrityksen sairauspoissaoloihin ja terveydenhoitokuluihin saatiin yrityksen sisäisistä järjestelmistä. Aineistot analysoitiin pääasiassa tilastollisin menetelmin. Analysointimenetelmänä elämäntavoissa, yritysimagossa, työhyvinvoinnissa, rekrytoinnissa ja sitoutuneisuudessa käytettiin pääasiassa histogrammeja ja yhden otoksen keskiarvotestiä. Kuntobonuksen vaikutusta sairauspoissaoloihin ja terveydenhoitokuluihin analysoitiin pääasiassa Spearmanin korrelaatioanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan kuntobonuksella ei näyttäisi olevan vaikutusta sairauspoissaoloihin tai terveydenhoitokuluihin. Tutkimustulosten perusteella kuntobonus parantaa jonkin verran henkilöstön työhyvinvointia. Sen sijaan vahvempaa näyttöä on siitä, että kuntobonus parantaa yritysimagoa. Tällä ei kuitenkaan ole positiivista vaikutusta henkilöstön rekrytointiin tai sitoutumiseen. Tutkimustulokset antavat näyttöä myös siitä, että kuntobonuksella on positiivinen vaikutus osan henkilöstön elämäntapoihin.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.