Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Taloustieteen laitos | Kansantaloustiede | 2015
Tutkielman numero: 14568
Suorat ulkomaiset investoinnit Euroopan puoleisen Venäjän tehdasteollisuuteen
Tekijä: Ukkonen, Juha
Otsikko: Suorat ulkomaiset investoinnit Euroopan puoleisen Venäjän tehdasteollisuuteen
Vuosi: 2015  Kieli: fin
Laitos: Taloustieteen laitos
Aine: Kansantaloustiede
Asiasanat: kansantalous; national economy; ulkomaiset investoinnit; foreign investments; teollisuus; industry; valmistus; manufacturing; Venäjä; Russia; siirtymätalous; transition economy
Sivumäärä: 87
Avainsanat: suorat ulkomaiset investoinnit; Venäjä; siirtymätalousmaat; tehdasteollisuus; elintarviketeollisuus; puunjalostus ja puutuotteiden valmistus; kulkuneuvojen ja kuljetusvälineiden valmistus; OLS; GLS; PPML
Tiivistelmä:
Pääasiallisena tutkimusongelmana on vastata kysymykseen, mitkä tekijät selittävät suorien ulkomaisten investointien alueellista jakaantumista. Tutkimuksen lisätavoitteena on selvittää finanssikriisin mahdollisia vaikutuksia näiden selittävien tekijöiden selitysvoimiin. Useimmissa aihepiirin Venäjään ja Itä-Eurooppaan keskittyvissä tutkimuksissa suoria ulkomaisia investointeja on pyritty selittämään koko talouden tasolla, jolloin eri toimialojen erityispiirteet jäävät huomiotta. Tähän tämä tutkimus pyrkii tuomaan lisäarvoa keskittymällä kolmeen tehdasteollisuuden alatoimialaan, jotka on valittu sitten, että ne ovat keskenään suhteellisen omaleimaisia, mutta edustavia valintoja päätoimialan sisältä.

Tutkimuksen aineistona toimii pääosin Venäjän federaation tilastopalvelusta peräisin oleva vuosille 2005-2012 sijoittuva paneeli. Tutkimusmenetelmiksi on valittu perinteiset OLS- ja GLS-menetelmät sekä Poissonin näennäisen suurimman uskottavuuden menetelmä (PPML). Eri menetelmien käytöllä pyritään vahvistamaan tutkimustulosten luotettavuutta. Kaikissa menetelmissä on pyritty huomioimaan käytetyn tyyppiselle aineistolle tyypilliset ongelmat kuten heteroskedastisuus ja nolla-arvojen suuri määrä.

Tutkimustulosten perusteella agglomeraatioeduilla on merkitsevä tai erittäin merkitsevä positiivinen vaikutus kaikilla toimialoilla. Muista toimialoista poiketen kulkuneuvojen ja kuljetusvälineiden valmistuksessa (DM) agglomeraatioetujen vaikutus muodostuu merkitseväksi/erittäin merkitseväksi vasta kriisihuipun jälkeisellä periodilla. Elintarviketeollisuudessa (DA) gravitaatiomallin mukaisella naapurimaat-muuttujalla on erittäin merkitsevä vaikutus, kun taas muilla toimialoilla vaikutus on ei-merkitsevä.

Aiemmissa tutkimuksissa havaittu suorien ulkomaisten investointien voimakas keskittyminen Moskovaan saa tukea ainoastaan toimialalla DA. Muilla suurilla kaupungeilla on tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vain toimialalla DM. Kyseisellä toimialalla investoinnit ovat keskittyneet erityisesti Kalugan alueelle, mikä näyttäisi selittyvän pääkaupunkia suotuisammalla investointi-ilmapiirillä. Kyseinen johtopäätös edellyttää kuitenkin lisätutkimusta, sillä investointi-ilmapiiriä ei huomioitu tämän tutkimuksen selittävissä muuttujissa. Poiketen monista aiemmista tutkimuksista, markkinoiden koolla ja palkkatasolla ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta yhdelläkään toimialalla. Ainoastaan jaettaessa tutkimusperiodi finanssikriisiä edeltävään ja seuraavaan periodiin muodostuvat nämä molemmat muuttujat jälkimmäisellä periodilla erittäin merkitseviksi toimialalla DA ja markkinoiden koko erittäin merkitseväksi toimialalla DM.

Puunjalostus ja puutuotteiden valmistus (DD) on ainoa toimiala, jolla finanssikriisillä ei ole merkittävää vaikutusta. Tällaiset toimialakohtaiset erot voivat osittain selittää aiemmissa tutkimuksissa ilmenneitä keskenään vastakkaisia johtopäätöksiä Venäjän vuoden 1998 talouskriisin vaikutuksista.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.