eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaiset työelämän tekijät ovat vaikuttaneet downshiftaamiseen uramuutoksena ja miten downshiftaajien työnteko ja elämä ovat muuttuneet downshiftaamisen jälkeen.

Kirjallisuuskatsauksessa esittelen suomalaisen työelämän luonnetta ja siihen viime vuosina vaikuttaneita tekijöitä, kuten tehokkuuspaineiden kasvu, globalisaatio ja teknologinen kehitys sekä kiireen, stressin ja uupumisen lisääntyminen. Kuvaan myös downshiftaamista ilmiönä, muun muassa siihen liittyvien arvojen ja kuluttamisen kautta. Lisäksi käsittelen downshiftaamista uramuutoksena esitellen uudenlaisia urateorioita ja pohtien niiden soveltuvuutta downshiftaamiseen.

Downshiftaamista on tutkittu vielä melko vähän, ja pääosassa kvantitatiivisin menetelmin. Viime vuosina Suomessa on tehty yksittäisiä graduja aiheesta, mutta ne ovat keskittyneet ilmiöön laajemmin jättäen työelämän vaikutuksen ja uramuutokset pienemmälle huomiolle.

Toteutin tutkimuksen teemahaastatteluin haastatellen lokakuussa 2014 yhdeksää downshiftaamisen kuvauksiin sopivan uramuutoksen tehnyttä henkilöä. Analysoin aineiston käyttämällä teema-analyysia ja aineistoista nousi viisi teemaa, joiden kautta raportoin tuloksia: raaka työelämä, pettävä keho ja mieli, kohti muutosta, uudenlaista työskentelyä ja keskittymistä olennaiseen.

Haastateltavilla oli monenlaisia syitä muutoksen tekemiselle, mutta yhteistä heille oli se, että he olivat olleet tyytymättömiä työhön tai työelämään, joten elämään oli saatava jotain muutosta. He olivat kokeneet muun muassa työelämän rankkuuden, stressiä, uupumista, sairastumisia ja tylsistymistä. Uramuutoksen avulla he saivat elämäänsä enemmän aikaa itselle merkityksille asioille ja perheelle. He hakeutuivat merkityksellisempään työhön, jossa pääsee paremmin toteuttamaan itseään ja myös saa nautintoa elämään. Haastateltujen arvot muuttuivat tai vahvistuivat prosessin aikana ja kulutus väheni niin arvojen muutosten kuin tulojen pienenemisen myötä. Kuluttamista ei jääty kuitenkaan kaipaamaan. Ekologisuus ja eettisyys korostuivat kulutusvalinnoissa aiempaa enemmän. Yrittäjyyden kautta haastatellut pääsivät tekemään mielekästä työtä. Itsensä työllistäminen teki kuitenkin työn ja vapaa-ajan erottamisen vaikeammaksi. Haastatellut eivät kuitenkaan kokeneet tätä ongelmaksi, sillä he pääsivät tekemään työtä, josta nauttivat. Myöskään mahdollinen hetkellinen kiire ja stressi eivät tuntuneet yhtä ahdistavalta ja loputtomalta kuin aiemmin, kun työ vei kaiken energian ja pahoinvointi heijastui myös yksityiselämän puolelle. Haastateltavat olivat tyytyväisiä valintaansa, sillä he elivät enemmän arvojensa mukaisesti.