Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Rahoituksen laitos | Rahoitus | 2016
Tutkielman numero: 14731
Corporate cash holdings, leverage and bank credit ratings: Nordic evidence
Tekijä: Saarelainen, Teemu
Otsikko: Corporate cash holdings, leverage and bank credit ratings: Nordic evidence
Vuosi: 2016  Kieli: eng
Laitos: Rahoituksen laitos
Aine: Rahoitus
Asiasanat: rahoitus; yritykset; luotto; luottoluokitus; pankit; velat; varallisuus
Sivumäärä: 69
Avainsanat: yritysten kassavarat, velkaisuusaste, pankkien luotonanto, pankkien luottoluokitus
Tiivistelmä:
TUTKIELMAN TAVOITTEET

Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaisten yritysten velkaisuusasteen ja pankkien luotonantokyvyn vaikutusta yritysten kassavarantoihin. Tutkimus perustuu Pecking order-teoriaan sekä yritysten ennaltavarautuvaan motiiviin pitää kassavaroja, minkä mukaan rahoituksen kustannukset kasvavat epäsymmetrisen informaation myötä ja yritykset priorisoivat sisäistä rahoitusta tai käteistä niiden pääasiallisena rahoituslähteenä, kun taas velanottoa preferoidaan ennen oman pääoman kasvattamista. Ennaltavarautuva motiivi pitää kassavaroja olettaa, että yritykset pyrkivät kasvattamaan kassavarantoja valmistautuakseen yllättäviin menoihin tai potentiaalisiin investointimahdollisuuksiin. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on analysoida yritysten velkaisuusasteen ja pankkien luotonantokyvyn vaikutuksia yritysten kassavarantoihin käyttämällä dataa pohjoismaisista yrityksistä vuosilta 2000-2015. Pankkien luotonantokykyä kuvaavana mittarina käytetään suurten kansainvälisten luottoluokitusyhtiöiden Standard & Poor'sin ja Moody'sin pohjoismaisille pankeille antamia luottoluokituksia. Osana analyysiä tutkitaan myös onko pankkien luotonantokyvyn vaikutus yritysten kassavarantoihin suurempi globaalin finanssikriisin jälkeisenä aikana vuosina 2011-2015. Näin ollen tämä tutkimus kontribuoi nykyiseen yritysten kassavarantoja käsittelevään rahoituskirjallisuuteen tutkimalla pankkien luotonantokyvyn ja yritysten kassavarantojen välistä yhteyttä käyttämällä pohjoismaista dataa.

DATA JA METODOLOGIA

Tutkimuksessa käytetty data koostuu 266 pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rekisteröidyn yritysten neljännesvuosittaisista taloustiedoista. Otoksen aikaväli on 2000-2015 ja se sisältää 2 133 taloudellista vuosineljännestä. Yritysten taloustiedot on haettu Thomson ONE Banker Worldscope-tietokannasta, kun taas pankkien luottoluokitustiedot on kerätty Compustat-tietokannasta ja ristiintarkastettu Thomson ONE-tietokannan kanssa.

TULOKSET

Tutkimuksen tärkeimmät löydökset tukevat hypoteesia, että yritysten velkaisuusastella on negatiivinen vaikutus yritysten kassavarantoihin korrelaatiokertoimen ollessa -0.199. Lisäksi, tulokset tukevat hypoteesia, että yritysten kassavarat kasvavat, kun pankkien luotonantokyky heikkenee otoksen koko aikavälillä 2000-2015. Tulokset osoittavat, että kun pankkien luotonantokykyä kuvaava mittari kasvaa yhden mittayksikön, eli kun pankkien luotonantokyky heikkenee, keskimääräinen yritys kasvattaa kassavarojaan 1,2% tai 0,726m euroa. Lopuksi, tulokset eivät tarjoa johdonmukaista ja tilastollisesti merkittävää näyttöä, että pankkien luotonantokyvyn ja yritysten kassavarantojen suhde olisi vahvempi finanssikriisin jälkeen vuosina 2011-2015.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.