eThesis - School of Business electronic theses

Tutkielman tavoitteena on tarkastella tilinpäätösraportoinnin laadun kehittymistä siirryttäessä IFRS-tilinpäätösstandardeihin. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen, onko tilinpäätösraportoinnin laatu parantunut suomalaisissa pörssiyrityksissä vuoden 2005 IFRS-standardien käyttöönoton jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan tilinpäätösraportoinnin laatua ennen ja jälkeen pakollista IFRS-standardien käyttöönottoa ja pyritään löytämään eroja raportoinnin laadun välillä sekä tutkimaan laadullisten erojen lähteitä. Tutkielmassa käytetään tilastollisia menetelmiä laadullisten mittareiden analysoinnissa. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan aihealueeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia tilinpäätösraportoinnin laadusta.

Tutkimusaineisto koostuu suomalaisten yritysten tilinpäätös- ja osakemarkkinatiedoista vuosilta 2001-2009, jotka on haettu Thomson One Banker tietokannasta. Tietoja löytyi yhteensä 119 yhtiöstä. Tämän jälkeen aineistosta on poistettu yhtiöt joiden tiedoissa oli puutteita, jolloin jäljelle jäi yhteensä 95 yhtiötä. Aineistoon tulee näin ollen 855 yritysvuosihavaintoa, joista 380 yritysvuosihavaintoa on ennen IFRS-standardien käyttöönottoa (vuosina 2001-2004) ja 475 yritysvuosihavaintoa IFRS käyttöönottoperiodilla (vuosina 2005-2009).

Tutkin tilinpäätösraportoinnin laatua tilastollisilla analyyseilla, jotka perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin aihealueesta. Tilinpäätösraportoinnin laatua tutkitaan kolmelta eri kannalta, jotka ovat tuloksen järjestely, tappioiden kirjaaminen ja arvorelevanssi. Tuloksen järjestelyä ja tappioiden kirjaamista tutkitaan logistisen regressioanalyysin keinoin sekä arvorelevanssia lineaarisen regressioanalyysin keinoin.

Tutkimustuloksien mukaan IFRS-standardeihin siirtymisellä ei ole ollut vaikutusta tilinpäätösraportoinnin laatuun. Logistisen regressioanalyysin mukaan sekä tuloksen ohjaaminen kohti tavoitetta että tappioiden kirjaaminen ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää vaikka regressiokertoimien mukaan tilinpäätösraportoinnin laatu olisi parempi. Arvorelevanssin testauksessa olen käyttänyt regressiomallin selitysasteen muutosta kahden kauden välillä tilinpäätöslaadun mittarina. Suoritetun regressioanalyysin perusteella IFRS-standardien mukaan raportoidut tilinpäätösluvut ovat selitysasteen perusteella hieman arvorelevantimpia ja siten laadukkaampia vaikkakin ero ei ole merkittävä.