eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12024.pdf   koko: 2 MB (1410308)

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä maahanmuuttajiin liittyvät tekijät tai havaitut ominaisuudet ovat yhteydessä Suomesta poismuuttoon (tutkimuskysymys 1). Lisäksi tarkoituksena on tutkia, voidaanko lähtö- ja kohdemaan erilaisiin tulojakaumiin perustuvan valikoituneen paluumuuton teorian avulla selittää maahanmuuttajien poismuuttoa Suomesta (tutkimuskysymys 2).

Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta käyttämällä regressioanalyysiä. Molemmissa tutkimuskysymyksissä selitettävänä muuttujana on henkilön poismuutto Suomesta, ja koska tämä muuttuja on binäärinen, on regressioissa käytetty probit-mallia. Aineistona tutkielmassa käytetään Tilastokeskuksen useista hallinnollisista rekistereistä keräämää ja yhdistelemää yksilötason pitkittäisaineistoa, jota on lisäksi täydennetty maahanmuuttajien kotimaata koskevilla tiedoilla. Aineisto sisältää 15 %:n satunnaisotoksen vuosina 1989-2000 Suomeen saapuneista maahanmuuttajista, ja siihen kuuluu yhteensä 10 546 henkilöä.

Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset paljastavat, että mitä aikaisemmin maahanmuuttaja on saapunut Suomeen, sitä todennäköisemmin hän on muuttanut pois kaikille yhteiseen tarkasteluajankohtaan mennessä. Aikaisen maahantulovuoden lisäksi Suomesta poismuuton todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä ovat ulkomaille jäänyt puoliso sekä se, että maahanmuuttaja on mies. Todennäköisyyttä vähentäviä tekijöitä taas ovat korkea maahantuloikä, lapset, suomalainen puoliso, pakolaistausta, tulonsiirrot sekä työllisenä olo. Suomalaisessa korkeakoulussa opiskelulla tai tuloilla ei näytä olevan vaikutusta poismuuton todennäköisyyteen. Poismuuton yleisyys vaihtelee selvästi maahanmuuttajien lähtömaiden mukaan. Yleisintä poismuutto on Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Pohjoismaista sekä EU15/EFTA-maista saapuneille maahanmuuttajille, harvinaisinta taas entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjältä lähtöisin oleville henkilöille. Toisaalta estimoinnit on suoritettu myös OECD-maista ja ei-OECD-maista saapuneille maahanmuuttajille erikseen, ja näin on saatu selville ryhmien välisiä eroja selittävien muuttujien osalta.

Toisen tutkimuskysymyksen tuloksista selviää, että valikoituneen paluumuuton teorian avulla ei pystytä selittämään maahanmuuttajien poismuuttoa Suomesta. Mallin odotusten mukaan epätasaisen tulojakauman maista Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien tulisi olla positiivisesti tulojen mukaan valikoituneita eli poismuuton todennäköisyyden tulisi kasvaa tulojen mukana. Saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että tällaisista maista saapuneiden maahanmuuttajien poismuutto vähenee tulojen kasvaessa. Hyvin samankaltaisen tulojakauman maista Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien poismuutossa taas ei teoriassa pitäisi esiintyä valikoitumista, mutta tulosten mukaan myös näille henkilöille tulot vaikuttavat poismuuton todennäköisyyteen negatiivisesti.