eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12051.pdf   koko: 2 MB (1305408)

Tämän tutkimuksen teoreettisina tavoitteina on esitellä tartuntatautien ehkäisyn talousteoriaa, terveystaloustieteellisten menetelmien erityispiirteitä rokotteiden kohdalla sekä ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena oli estimoida influenssarokotteen kysyntäfunktiota työikäisessä väestössä ja testata nk. prevalenssielastisuuden (kysynnän vallitsevuusjousto) toteutumista Suomessa. Ekonometrisen tutkimuksen teoreettinen perusta liittyy yksilön investointipäätöksen mallintamiseen.

Tutkimuksen jälkimmäinen osio perustuu Kansanterveyslaitoksen (nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Terveys 2000 – poikkileikkausaineistoon, josta estimoitiin influenssaa vastaan rokottautumisen todennäköisyyksiä 30–64 –vuotiaille suomalaisille probit-mallilla. Terveys 2000 – tutkimuksen aineisto sisältää 8024 henkilön yli 30-vuotiaiden otoksen ja tulos on yleistettävissä otospainojen avulla koko maahan. Toteutustapa noudattelee aiemmin esimerkiksi USA:ssa ja Saksassa tehtyjä vastaavia tutkimuksia.

Tartuntatautien ehkäisyn terveystaloustieteellinen arviointi on monesti hoidon arviointia haastavampaa. Pidempi aikahorisontti, suurempi ja moninaisempi epävarmuus sekä epidemiologinen mallinnus aiheuttavat kaikki lisävaatimuksia terveystaloustieteelliselle tutkimukselle. Rokotteiden osalta työssä nousi esiin myös julkisen rokotusohjelman moninaiset edut vapaaseen markkinaratkaisuun verrattuna. Empiirisessä tutkimuksessa huomattiin, että esimerkiksi ikä ja lääkärissäkäyntien lukumäärä nostivat todennäköisyyttä ottaa influenssarokote, kun taas ruotsinkielisyydellä oli merkittävä negatiivinen marginaalivaikutus yksilön rokottautumiselle. Tulotasotasolla oli positiivinen vaikutus, joka tosin muuttui negatiiviseksi, kun vastaajan krooniset sairaudet kontrolloitiin pois. Influenssarokotteen ottaminen jakautuu Suomessa suhteellisen tasaisesti eri tuloryhmien välille ja heijastelee myös kohtuullisen hyvin lääketieteellisiä tarpeita. Keskittyminen varakkaille oli suurinta terveiden työikäisten joukossa. Edellisen kauden influenssatapauksilla ei näyttänyt hypoteesin vastaisesti olevan vaikutusta yksilön rokotuspäätökseen.