eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tavoitteet

Tutkielmani tavoitteena on löytää tapa, jolla voidaan puhua kehittäjän toiminnasta kehittämistyössä sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Tutkimusintressinäni on erityisesti se, millä tavalla kehittämisotteissa käsitellään sukupuolta. Tavoitettani lähestyn tutkimalla kehittämistyötä taktisena, poliittisena ja moraalisena käytännöllisenä toimintana – potentiaalisena praktiikkana – sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta.

Tutkimusaineisto ja ­menetelmät

Empiirisenä tutkimusaineistonani oli käytännön kehittämistyö, toteuttamani ja kuvailemani naisvaltaisen työorganisaation kehittämispäivä ja sen seurantapäivä, jotka tulkitsin uudelleen sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Työorganisaatioiden sukupuolittavia ja sukupuolittuneita käytäntöjä sekä kehittämistyötä itseään koskevat tutkimukset ja kirjallisuus muodostivat työni ensisijaisen kirjallisen lähdeaineiston. Omakohtaiset kokemukseni ja tunteeni toimivat myös tiedon lähteinä. Tutkimusongelmaa lähestyin kahdessa erillisessä osatutkimuksessa seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Millä tavalla sukupuoli otetaan huomioon Appreciative Inquiry ­-lähestymistavassa? Millä tavalla sukupuoli otetaan huomioon kehittävässä työntutkimuksessa? Räsäsen (2007) konkretisoiman kehittämisotteen käsitteen avulla analysoin ensin kehittämisotteita. Sen jälkeen tarkastelin otteita sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Kehittämisotteen käsite mahdollisti myös otteiden vertailun. Lopuksi tulkitsin tässä vertailussa esiin nousseita eroja yhtäläisyyksiä taktisena, poliittisena ja moraalisena käytännöllisenä toimintana sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta.

Tulokset

Kehittämisotteiden vertailu osoittaa, että tutkimani kehittämisotteet ovat erilaisia. Appreciative Inquiry -lähestymistapa on inklusiivisempi kehittämisote kuin kehittävä työntutkimus ja huomioi toimijat tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kehittävä työntutkimus osoittautuu eksklusiiviseksi kehittämisotteeksi, joka tuottaa ihmisten ja toimintatapojen luokituksia ja määrittelee ihmiset erilaisiin asemiin saaden aikaiseksi epäoikeudenmukaista toimintaa.

Tutkimukseni tuloksena on yksi mahdollinen tapa puhua kehittäjän toiminnasta kehittämistyössä sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Kyse on emotionaalisesta osallistuvuudesta, tunteina koetusta osallisuudesta ja mukanaolosta. Tämä voidaan määrittää neljällä ulottuvuudella: luottamus- ja reflektiosuhteen mahdollistama emotionaalinen kohtaaminen, osallisuuden tunne, oman toimijuuden kokeminen sekä mahdollisuus käsitellä moraalisia motiiveja ja oikeutuksia. Näiden ulottuvuuksien avulla on mahdollista tutkia niitä erilaisia tapoja, joilla kehittäjät ottavat sukupuolen huomioon hankkeissaan. Tutkimustulokseni on merkityksellinen, koska se mahdollistaa kehittämisotteiden vertailun ja analysoinnin sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Tiettyyn kehittämisotteeseen uskova kehittäjä voi myös hyötyä siitä, että suhteuttaa omaa toimintaansa yllä mainittuihin ulottuvuuksiin.