eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12060.pdf   koko: 650 KB (665424)

Tutkimuksen tarkoitus:

Kansainvälisen luottokriisin ja yleisesti monimutkaistuneiden rahoitusmarkkinoiden myötä yritysten sidosryhmien tarve pystyä paremmin arvioimaan rahoitusinstrumenttien merkitystä yrityksen taloudelliseen asemaan ja tulokseen on korostunut. IFRS 7 muotoiltiin vastaamaan nimenomaan tähän tarpeeseen: parantamaan rahoitusinstrumenteista tilinpäätöksissä raportoitavan tiedon läpinäkyvyyttä sekä antamaan tietoja, joiden avulla tilinpäätösten lukijat voivat arvioida rahoitusinstrumenteista aiheutuvien riskien luonnetta ja laajuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tällä hetkellä vähäistä IFRS 7 -tutkimuksen määrää ensinnäkin antamalla kokonaisvaltainen kuva Helsingin pörssin yritysten tämän hetkisestä IFRS 7 -raportoinnin tasosta ja erityisesti tutkimalla Helsingin pörssissä listattujen yritysten ominaispiirteiden vaikutusta yritysten IFRS 7 -standardin mukaisen liitetietoraportoinnin tasoon.

Aineisto ja sen käsittely:

Tutkimusaineisto käsittää Helsingin pörssissä (OMX Nordic Exchange Helsinki) 31.12.2007 listattuna olleiden yritysten (129 kpl) tilikauden 2007 tilinpäätökset, joista tutkimuksen edetessä jouduttiin kuitenkin karsimaan pois 9 yritystä pääasiassa poikkeavista tilikausista johtuen. Kyseiset yritykset eivät vielä olleet soveltaneet 1.1.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla sovellettavaksi tullutta IFRS 7 -standardia. Tilinpäätösten lisäksi OLS - regressiomallin selittävien tekijöiden informaatiota on kerätty Bloomberg -tietokannasta. Liitetietoraportoinnin tasoa mitataan aikaisemmassa tutkimuksessa vakiintuneen käytännön mukaan IFRS 7 -liitetietovaatimusten kehikon pohjalta muotoillun raportointi-indeksin avulla.

Tulokset:

IFRS 7 -raportoinnin tasoa selittäviksi tekijöiksi muotoiltiin aikaisempaan tutkimukseen pohjautuen yrityksen koko, toimiala, ulkopuolisen osakeomistuksen keskittyminen, velkaantuneisuus, kannattavuus, rahoitusinstrumenttien määrä taseessa sekä tilintarkastajan koko. Näistä erityisesti yrityksen koko saa vahvaa tukea raportoinnin tasoa selittävänä tekijänä, jonka voidaan tutkimuksen tulosten perusteella olettaa liittyvän enemmänkin poliittisten kustannusten pienentämispyrkimyksiin ja parempiin informaation keräämisresursseihin kuin agenttikustannusten pienentämistavoitteisiin. Myös pankkien raportointi erottuu selkeän positiivisena muiden toimialojen raportoinnista, muiden rahoitusalan yritysten raportoinnin ollessa kuitenkin selkeästi pankkeja heikompaa. Rahoitusinstrumenttien määrän saadessa myös positiivista merkitystä raportoinnin tasoon vaikuttavana tekijänä voidaan IFRS 7 -raportoinnissa ilmenevistä käytännön ongelmista huolimatta sanoa markkinoille tilinpäätösten välityksellä olevan välittymässä oikeansuuntainen viesti suhteessa yritysten rahoitusinstrumenttien hyödyntämisen määrään.