Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Kielten ja viestinnän laitos | International Business Communication | 2009
Tutkielman numero: 12089
Viestintä kansainvälisessä projektiympäristössä: kanavat ja sidosryhmät
Tekijä: Kemppilä, Laura
Otsikko: Viestintä kansainvälisessä projektiympäristössä: kanavat ja sidosryhmät
Vuosi: 2009  Kieli: eng
Laitos: Kielten ja viestinnän laitos
Aine: International Business Communication
Asiasanat: yritysviestintä; business communication; viestintä; communication; kansainväliset yhtiöt; international companies; projektit; projects
Sivumäärä: 128
Kokoteksti:
» hse_ethesis_12089.pdf pdf  koko: 658 KB (673190)
Avainsanat: Projektiviestintä; Kansainvälinen yritysviestintä; Projektihallinta; Projektin sidosryhmät; Projektin viestintäkanavat
Tiivistelmä:
Tutkielman tavoitteet: Tämä tutkielma tutkii viestintää kansainvälisen yrityksen projektiympäristössä ja sen pääpaino asettuu käytettyjen viestintäkanavien ja tunnistettujen sidosryhmien analysointiin. Tutkimus hakee vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitkä asiat ovat tärkeitä viestintäkanavien ja projektin sidosryhmien osalta kansainvälisen liikeprojektin viestinnässä? Mitä viestintäkanavaa eri sidosryhmät suosivat projektiviestinnässä? Miten sidosryhmät tulisi huomioida projektin viestintää suunniteltaessa? Yksi tutkimusyrityksen tutkimukselle asettama lisätavoite on pyrkimys käyttää kerättyä tietoa hyväksi aihealueen kehitystyössä yrityksen siinä organisaatiossa, jossa tutkittava projekti sijaitsee.

Tutkimusmenetelmät ja teoreettinen viitekehys: Aineisto kerättiin tutkimusyrityksestä sähköisen kyselyn, ohjatun haastattelun ja ryhmähaastattelun muodossa. Kirjallisuuskatsauksessa valittiin kaksi viitekehystä tutkimukselle: Daft & Lengelin “Media richness” viestintäkanavien sopivuus–malli (Miller, 2006), jonka mukaan vaikuttavat johtajat valitsevat viestintäkanavan viestin monimutkaisuusasteen mukaisesti. Toinen malli, joka poimittiin Ruotsin tiedotusyhdistyksen julkaisusta (1996) on “value chain of communications” viestinnän arvoketju, ja se vetää tutkimuksen teoreettisen osion sidosryhmien osalta yhteen. Pienen muokkauksen myötä malli kuvastaa viestinnän ideaalia prosessia, missä täysi ympyrä – aito kahdensuuntainen viestintäsymbioosi – luodaan sidosryhmien kanssa.

Tulokset ja päätelmät: Tutkimus onnistui tunnistamaan viestinnän tärkeät osatekijät tutkitun projektin osalta (katso sivut 91–94). Kerätty materiaali ei kuitenkaan riittänyt luomaan pohjaa päätelmille eri sidosryhmien välisestä viestintäkanavien käytön eroavuuksista. Sen sijaa yleisellä tasolla sähköposti osoittautui suosituimmaksi viestintäkanavaksi. 86% projektin työntekijöistä kertoi olevansa tyytyväisiä projektissa toteutettuun viestintään.
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.