Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Markkinoinnin ja johtamisen laitos | Organisaatiot ja johtaminen | 2009
Tutkielman numero: 12171
Turvallisuuskulttuuri ydinvoimalaitoksen käyttövuoroissa
Tekijä: | Rahkonen, Ville |
Otsikko: | Turvallisuuskulttuuri ydinvoimalaitoksen käyttövuoroissa |
Vuosi: | 2009 Kieli: fin |
Laitos: | Markkinoinnin ja johtamisen laitos |
Aine: | Organisaatiot ja johtaminen |
Asiasanat: | johtaminen; management; organisaatio; organization; energiatalous; energy economy; ydinvoima; nuclear energy; turvallisuus; security; organisaatiokulttuuri; organizational culture |
Sivumäärä: | 81 |
Avainsanat: | turvallisuuskulttuuri; ydinvoimalaitos; turvallisuuskäytännöt; perussyyanalyysi |
Tiivistelmä: |
Työn tavoitteena on kuvata, millainen turvallisuuskulttuuri vallitsee ydinvoimalaitoksen käyttövuorojen (valvomohenkilöstön) keskuudessa. Työn tavoite pyritään saavuttamaan vastaamalla tutkimuskysymyksiin, miten turvallisuuskulttuuri näkyy Loviisan voimalaitoksen käyttövuorojen toiminnassa ja turvallisuuteen vaikuttavissa käytännöissä ja, miksi vallitsevat turvallisuuskäytännöt on omaksuttu?
Tutkimusaineisto on kerätty Fortum Oyj:n Loviisan voimalaitoksen käyttöhenkilöstön työtä seuraamalla ja heitä haastattelemalla sekä osallistumalla työssä käytettävän tapausesimerkin tutkintatyöhön, perussyyanalyysiin. Tarkoituksena oli saada esille vuorohenkilöstön tuntemuksia ja näkemyksiä turvallisuuteen liittyvistä käytännöistä sekä lisäksi saada heidät kertomaan konkreettisia tapausesimerkkejä työstään. Näiden haastattelujen ja kirjallisuuden avulla pyritään ymmärtämään organisaation toimintaa tapausesimerkissä. Tutkimuksessa havaitaan, että ohjeet ovat keskeisessä osassa valvomohenkilöstön työssä. Ohjeiden noudattamista pidetään yhtenä turvallisen toiminnan kulmakivistä. Taustalla on todennäköisesti olettamus ihmisestä erehtyväisenä ja unohtavana toimijana. Ohjeilla pyritään ehkäisemään näitä ”inhimillisiä” piirteitä, jotka voivat vaarantaa järjestelmän luotettavan toiminnan. Osaamisella on keskeinen rooli, sillä vaikka toiminta on raskaasti ohjeistettu, jatkuvasti tulee vastaan tilanteita, johon ei ole ohjetta. Varsinkin voimalaitoksen käyttöiän alussa, kun ohjeita ja kokemusta ei ollut, oli opittava kokeilemalla. Oppi on karttunut ohjeisiin ja henkilöstön osaamiseen. Osaamista kartutetaan itse työssä, mutta myös koulutuksella ja simulaattoriharjoituksella. Työ on hyvin kaksijakoista. Häiriöt ovat harvinaisia, mutta sellaisen ilmetessä työn luonne voi muuttua silmänräpäyksessä. Häiriötilanteessa henkilöstön osaaminen punnitaan. Häiriöt saattavat vaatia nopeita päätöksiä. Silloin on tärkeää, että operaattorit voivat neuvotella keskenään. Silloin, kun on enemmän aikaa, neuvotellaan muun organisaation kanssa ja päätös todennäköisesti tehdään muualla organisaatiossa, jotta valvomossa voidaan keskittyä voimalaitosprosessin seurantaan. Valvomotyössä turvallisuus- ja tuotantotavoitteet ovat ristiriidassa. Tehonrajoituspäätökset ovat vaikeita. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon sähköä turvallisissa rajoissa. Tämä raja ei ole aina selkeä, kuten tapausesimerkki osoittaa. Erityisesti tällöin turvallisuuskulttuurilla on suuri rooli. Ohjausvaikutuksen takia kulttuuriin halutaan vaikuttaa. Turvallisuuskulttuuriin kohdistuvat perussyyanalyysit ovat uusi, mutta kaivattu asia Loviisan voimalaitoksella. Haasteena on, miten tapahtumatutkintojen perusteella voitaisiin tehokkaammin tehdä korjausliikkeitä organisaation turvallisuuskulttuuriin. |
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.