eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkielman tavoitteet

Tutkielman teoreettisen osan tarkoituksena oli luoda käsitys neuvontapalveluiden tarjoamisen muodostamasta uhasta tilintarkastajan riippumattomuudelle. Empiirisen osion tavoitteita oli kolme. Ensiksikin tavoitteena oli selvittää, miten neuvontapalkkioiden määrä on Suomessa viime vuosina kehittynyt. Toisena tavoitteena oli puolestaan selvittää, synnyttääkö neuvontapalveluiden tarjoaminen yhdessä tilintarkastuspalveluiden kanssa toiminnallista etua tai käytetäänkö tilintarkastusta Suomessa loss leaderina. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, uhkaako neuvontapalveluiden tarjoaminen tilintarkastajan tosiasiallista riippumattomuutta.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimuksen aineistona olivat vuoden 2008 lopussa Nasdaq OMX Nordicin Helsingin markkinapaikalla listattujen suomalaisten yritysten tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot. Toiminnallisen edun olemassaoloa tutkittiin regressioanalyysilla, jossa selvitettiin neuvontapalkkioiden ja tilintarkastuspalkkioiden riippuvuutta toisistaan. Tutkimuksen taustalla on Simunicin teoria (1984), jonka mukaan neuvontapalveluiden ja tilintarkastuksen palveluiden tehokkaampi tuotanto saa asiakkaan muuttamaan tilintarkastuksen, neuvontapalveluiden ja sisäisen tarkastuksen palveluista muodostuvaa portfoliota. Tilintarkastuksen käyttämisen loss leaderina pitäisi puolestaan johtaa negatiiviseen riippuvuuteen tilintarkastus- ja neuvontapalkkioiden välillä.

Tilintarkastajan tosiasiallisen riippuvuuden vaarantumista tutkittaessa selvitettiin, onko harkinnanvaraisilla jaksotuserillä yhteyttä neuvontapalkkioihin. Harkinnanvaraiset jaksotuserät laskettiin muunnellun Jonesin mallin avulla. Tutkimuksen taustalla olevan teorian mukaan harkinnanvaraiset jaksotuserät indikoivat tilintarkastuksen laadun heikkenemisestä, jos tilintarkastaja katsoo johdon tuloksenohjailua läpi sormien neuvontapalveluiden aiheuttaman riippumattomuuden vaarantumisen seurauksena.

Tulokset

Palkkioiden ajallisessa tarkastelussa havaittiin, että neuvontapalkkioiden osuus tilintarkastuksen kokonaispalkkioista on hieman kasvanut vuosina 2007 ja 2008. Kokonaisuudessaan neuvontapalkkiot näyttäisivät kuitenkin olevan maltillisella tasolla.

Tutkimustuloksissa havaittiin positiivinen yhteys neuvontapalkkioiden ja tilintarkastus-palkkioiden välillä. Tulos tukee hypoteesia toiminnallisen edun synnystä, jos tilintarkastuksen hintajousto on elastinen. Diagnostisissa tarkasteluissa havaittiin merkkejä mallin heteroskedastisuusongelmista, vaikkakaan Whiten testin perusteella heteroskedastisuus ei ollut ongelma. Testeissä ei myöskään havaittu merkkejä mallin endogeenisuudesta.

Harkinnanvaraisten erien ja neuvontapalkkioiden yhteydelle ei löydetty tutkimuksessa tukea. Käytetyn regressiomallin residuaalit eivät olleet normaalisesti jakautuneita, ja myös heteroskedastisuudesta löydettiin viitteitä.