eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkielman tavoitteet

Tutkielman tavoite oli selvittää, miten sidosryhmät on mahdollista huomioida kauppakeskuksen kriisinhallinnassa sekä miten sidosryhmät vaikuttavat kauppakeskuksen kriisinhallintaan. Tämän lisäksi tavoitteena oli käsitellä sidosryhmien roolien dynaamisuutta kriisinhallinnassa ja sidosryhmien mahdollisuutta vaikuttaa kriisin syntyyn.

Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Tutkielman teoriaosuudessa kuvattiin kriisiä, sidosryhmäjohtamista sekä niitä kriisinhallinnan vaiheita, joissa sidosryhmät voidaan huomioida. Tästä syntyneen teoreettisen viitekehyksen perusteella toteutettiin laadullinen tutkimus, tarkemmin sanoen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joissa haastateltiin kauppakeskus Zeppelinin johtoa ja SOK:n riskienhallinnan yksikön päällikköä. Haastatteluissa keskityttiin Zeppelinin Prisman kiristystapaukseen ja sen yhteydessä toteutettuun kriisinhallintaan sidosryhmänäkökulmasta. Lopuksi haastattelut analysoitiin käyttäen apuna Creswellin (2008, 244) kuvailemaa laadullisen datan analyysiprosessia, jossa saatu data koodataan ja jaetaan teemoihin.

Tulokset

Tutkielman tulokset osoittivat, että kauppakeskuksessa oli huomioitu sidosryhmiä kriisinhallinnassa, mutta ei kovinkaan suunnitelmallisesti. Eri sidosryhmien huomioimiseen liittyviä piirteitä oli kuitenkin havaittavissa. Tärkeää oli myös huomata, että eri sidosryhmillä saattoi olla mahdollisuus vaikuttaa kriisin syntyyn ja että sidosryhmien roolit vaihtelivat kriisin aikana. Erityisesti oli merkittävää huomata johdon roolin dynaamisuus. Näihin tuloksiin vaikutti ainakin kaksi asiaa: tapaus ei sattunut kauppakeskuksen yhteisissä tiloissa, vaan siellä olevassa Prismassa ja se, että Zeppelinin johto-organisaatio on hyvin pieni. Tutkimuksen suorittaminen keskittyen vain yhteen kauppakeskukseen ja yhteen siellä tapahtuneeseen kriisiin vaikutti näin ollen myös tulosten yleistettävyyteen.