eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12264.pdf   koko: 786 KB (804563)

Tutkimuksen tavoitteet

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata työyhteisöä ja erityisesti sen johtamista vuonna 2020. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen millainen on tulevaisuuden työyhteisö ja millaisilla käytänteillä tätä työyhteisöä tullaan johtamaan. Tulevaisuuden työyhteisön kuvaamisen tarkoituksena on tässä tapauksessa muodostaa tarvittava ja asianmukainen konteksti johtamisen käytänteiden tarkastelulle. Tutkimuksen pääpaino onkin tulevaisuuden johtamistyön kuvaamisessa sekä toimivien johtamisen käytänteiden määrittelyssä. Tutkimuksella pyritään siten luomaan kokonaisvaltainen ja konkreettinen näkemys johtamisesta tulevaisuuden työyhteisössä.

Tutkimuksen toteutustapa, menetelmät ja aineistot

Tutkimus toteutetaan skenaarioparadigmaan perustuvan tulevaisuudentutkimuksen mukaisesti. Tutkimuksessa käytetään eksploratiivista skenaarioiden määrittely tapaa. Tällöin tulevan tilanteen määrittelemisen pohjana käytetään megatrendejä, jotka kuvaavat tapahtuvaa muutosta, joka mahdollistaa tulevan tilanteen kuvauksen. Tutkimusprosessi vastaavasti etenee tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti, jonka avulla pyritään saavuttamaan tutkimuksen tekemiseen reflektiivinen työskentelyote. Tutkimuksen aineistona käytetään sekundääristä aineistoa eli akateemista tutkimusta ja kirjallisuutta.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen perusteella työelämän voidaan todeta olevan suurten muutosten kourissa. Keskeisenä työelämän nousevana aktiviteettina voidaan vastaavasti nähdä tietotyön kasvu. Tietotyön kasvun myötä tulevaisuuden organisaatiot muuttuvat verkostomaisiksi projektiorganisaatioiksi, jolloin työyhteisöt syntyvät orgaanisesti organisaation verkostosta toteuttamaan erilaisia projekteja ja tehtäviä. Työyhteisön toimintaa fasilitoiviksi prosesseiksi nousevat vastaavasti tiedon käsittelyyn, oppimiseen, yhteistoimintaan sekä vuorovaikutukseen liittyvät käytänteet, joiden avulla työyhteisön monimuotoisuutta, luovuutta sekä osaamista pyritään hyödyntämään tehokkaimmin. Kasvaneen tietotyön ja sen luonteen takia johtaja ei enää ole työyhteisönsä keskipiste vaan enemminkin toimintaa fasilitoiva sekä työyhteisön toimijoita palveleva valmentaja. Työyhteisön johtamisessa korostuvat käytänteet muodostuvat tällöin tavoitteen ja tehtävän johtamisen, prosessien johtamisen, toimijoiden johtamisen sekä resurssien johtamisen käytänteistä.