eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12386.pdf   koko: 762 KB (780178)

Tämän tutkielman tutkimusongelmana oli selvittää kokonaiskustannusmallin käyt-töönoton vaikutuksia yhteisrahoitteisessa toiminnassa. Työssä tarkastellaan case-tapauksen avulla minkälaisia muutoksia uuden mallin käyttöönotto aiheuttaa nykyisissä kustannuslaskentakäytännöissä ja niiden kautta pohditaan mallin käyttöönoton vaikutuksia erityisesti casen kaltaisessa organisaatiomuutos-tilanteessa.

Tutkielman ensimmäinen teoriaosuus koostuu kustannuslaskennan ja laskentatoimen muutoksen teemoista. Katsaus kustannuslaskentaan tehdään perehtymällä kustannus-laskennan käsitteisiin ja periaatteisiin sekä nykyisiin käytäntöihin. Johdon laskenta-toimessa tapahtuvaa muutosta tarkastellaan puolestaan ilmiön taustalla olevien teori-oiden sekä erilaisten muutosta edistävien ja estävien tekijöiden kautta. Tarkoituksena on siis esitellä toisaalta kokonaiskustannusmallin keskiössä olevan kustannuslasken-nan ja toisaalta uuden mallin mukanaan tuoman muutoksen teoreettisempi olemus. Tutkielman toinen teoriaosuus, kokonaiskustannusmallin ja sen käyttöönoton vaiku-tusten esittely, antaa puolestaan tarkemman kuvauksen tutkittavasta muutoskohteesta ensimmäisessä teoriaosassa käsiteltyjen aiheiden pohjalta.

Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin case -tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää uuteen Aalto-yliopistoon kuuluvien Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kustannuslaskennan nykytilaa erityisesti yhteisrahoitteisten hankkeiden näkökulmasta. Case -tutkimus koostuu yli-opistojen taloushallinnon asiantuntijoiden kvalitatiivisista teemahaastatteluista. Haas-tateltavien kanssa pohditaan nykyisten kustannuslaskentakäytäntöjen pohjalta, millai-sia muutoksia kokonaiskustannusmallin käyttöönotto tuo mukanaan. Näitä haastatte-luissa tehtyjä löydöksiä vertaillaan teorian väittämiin sekä peilataan lopuksi Aalto-yliopistoon tarkoituksena selvittää, millainen rooli suurella organisaatiomuutoksella on kustannuslaskennan ja erityisesti uuden kokonaiskustannusmallin tulevaisuudessa.

Empiirisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että yliopistojen nykyiset käytännöt ovat hyvin samankaltaisia. Tällöin myös taloushallinnon ja erityisesti kustannuslas-kennan yhteensovittaminen Aalto-yliopistoa varten uskotaan olevan mahdollista. Yksi tärkeimmistä kehitysasioista on laskentajärjestelmien taustalla olevien periaatteiden yhtenäistäminen, jotta kaikki puhuisivat samaa kieltä. Teoriaosuudessa esitellyt kol-me tärkeintä kokonaiskustannusmallin hyötyä, hallinnollisen työn helpottuminen, resurssien tehokas käyttö sekä kustannustietoisuuden parantuminen, uskottiin haastat-teluiden perusteella toteutuvan. Vaikka mallin käyttöönotolla saatavat hyödyt ovat ilmeisiä, ei kokonaiskustannusmallin tuoma muutos tapahtune ilman haastavampiakin asioita. Kyseen ollessa suuresta organisationaalisesta muutostilanteesta, on huolella mietittävä muun muassa henkilöstön roolit ja erityisesti laskenta-ammattilaisten si-touttaminen muutokseen. Toisaalta huolta on myös pidettävä siitä, että uusi malli palvelee yhtä lailla rahoitusta vastaanottavaa yliopistoa, kuin se palvelee rahoittajaa.