Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Kansantaloustieteen laitos | Kansantaloustiede | 2010
Tutkielman numero: 12396
Empiirinen analyysi markkinaoikeuden julkisia hankintoja koskeviin ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä
Tekijä: | Kasso, Jouni |
Otsikko: | Empiirinen analyysi markkinaoikeuden julkisia hankintoja koskeviin ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä |
Vuosi: | 2010 Kieli: fin |
Laitos: | Kansantaloustieteen laitos |
Aine: | Kansantaloustiede |
Asiasanat: | kansantaloustiede; economics; kansantalous; national economy; julkinen sektori; public sector; hankinnat; purchasing; markkinat; markets; oikeus; law; päätöksenteko; decision making; mallit; models |
Sivumäärä: | 107 |
Kokoteksti: |
» hse_ethesis_12396.pdf koko: 741 KB (757825)
|
Avainsanat: | julkiset hankinnat; markkinaoikeus; litigation economics; probit-malli; multinomial logit -malli |
Tiivistelmä: |
Julkisia hankintoja koskevat riidat ratkaistaan ensisijaisesti markkinaoikeudessa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, voidaanko markkinaoikeuden hankinta-asioita koskevia päätöksiä selittää hankintaan, hankintayksikköön, hankintalainsäädäntöön tai tarjouskilpailun hävinneeseen toimittajaan liittyvillä tekijöillä. Tulosten pohjalta julkisten hankintojen toteuttamista ja niiden oikeussuojakeinoja voitaisiin mahdollisesti kehittää.
Tutkielma pohjautuu empiiriseen analyysiin 190 markkinaoikeuden julkisia hankintoja koskevasta päätöksestä. Aineisto on kerätty markkinaoikeuden internetsivuillaan julkaisemista tapausselostuksista. Tutkiettaessa asian riitauttajalle myönteistä päätöstä tutkimusmenetelmänä käytetään probit-mallia. Markkinaoikeuden ratkaisu ei kuitenkaan välttämättä ole selkeä voitto tai tappio vaan riitauttajalle myönteinen päätös, joka joko hyödyttää hakijaa tai ei, hylkäyspäätös tai päätös jättää asia tutkimatta. Näitä erilaisia oikeuden päätöksiä tutkitaankin lisäksi multinomial logit -mallin avulla. Tutkielman tulosten perusteella korrelaatioita edellä mainittujen tekijöiden sekä oikeuden päätösten välillä löytyy. Ensinnäkin kokemattomat hankintayksiköt tekevät kokeneempia hankintayksiköitä enemmän virheitä. Toiseksi pienet kunnat tekevät enemmän virheitä kuin isot sisarensa. Kolmanneksi käytettäessä valintaperusteena hinnan lisäksi laadullisia kriteereitä hankintayksikön tekemän virheen todennäköisyys kasvaa. Neljänneksi hakijalla näyttäisi mahdollisesti olevan kannuste tehdä myös turha hakemus vaikkei hankintayksikkö olisikaan menetellyt virheellisesti. Tulosten perusteella julkisia hankintoja ja niitä koskevaa lainsäädäntöä voisikin olla syytä kehittää esimerkiksi keskittämällä pienten hankintayksiköiden tekemiä hankintoja erityisille asiantuntijaorganisaatiolle sen sijaan, että pienet hankinnat vapautetaan kokonaan kilpailuttamisvelvollisuudesta. Muut hankintayksiköt voisivat kaivata tarkempaa ohjeistusta hankintojen kilpailuttamiseen. Lisäksi hankintalakia voisi olla syytä tarkentaa vertailuperusteiden osalta. Tarjoajien strategisiin kannusteisiin riitauttaa hankinta voitaisiin puolestaan puuttua esimerkiksi jonkinlaisella merkittävällä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla. Julkisten hankintojen kilpailuttamista voisi myös olla syytä valvoa yleisen valvontaviranomaisen toimesta. |
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa.
Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista
käyttöä varten.
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.