eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12402.pdf   koko: 2 MB (1146753)

TIIVISTELMÄ

Tässä Pro gradu –tutkielmassa käytetty lähestymistapa on kirjallisuuskatsaus, joka kuvaa korkorakennemallien viimeisimpiä uudistuksia. Painopisteenä ovat korkorakennemallit, joissa käytetään makrotaloudellisia malleja tai muuttujia selittävinä tekijöinä. Tämä tapa tulkita korkorakennetta on tullut vallitsevaksi lähestymistavaksi 2000-luvulla. Siitä huolimatta aiheesta ei ole tehty kattavaa kirjallisuuskatsausta, vaikka ko. mallit ovat kehittyneet nopeasti.

Vasta viimeisimmän vuosikymmenen aikana on korkorakennetta pyritty selittämään makromuuttujien avulla. Tätä kuitenkin edeltää pitkä tutkimusperinne, jossa painopisteenä on ollut matematiikka. Eli mitään ”todellista” selittävää tekijää ei ole käytetty. Tämänhetkinen tutkimus on osoittanut, että makrotaloudelliset muuttujat ovat tärkeä osa korkojen muodostumista. Tätä puoltaa niin teoria kuin empiiriset tulokset.

Korkorakenne on ollut hyvin suosittu tutkimusaihe jo useita vuosikymmeniä, siksi lähdemateriaalin valinta ei ole ollut itsestään selvää. Käytyäni läpi suuren määrän mahdollista lähdeaineistoa seuraavat kolme melko uutta tutkimusta nousi ylitse muiden: Hördahl ym. (2006), De Graeve ym. (2009) sekä De Grauwe (2008).

Kirjallisuuskatsauksen ydin on jaettu kolmeen osaan: VAR-malliin, DSGE malliin ja kolmeen rakenneyhtälömalliin. Lähes kaikki tarkemmin esitellyt ja analysoidut mallit omaavat myös empiirisen osuuden. Näitä eri mallien empiirisiä tuloksia on verrattu keskenään. Keskinäinen vertailu osoitti, että vain muutama malli tuottaa empiirisesti tarkempia tuloksia kuin satunnaiskulku (random walk) -hypoteesi. DSGE-malli ei tuottanut yhtä hyviä tuloksia kuin satunnaiskulku, mutta tämä mallinnusmuoto on teoreettisesti muita malleja parempi sekä erittäin uusi. Siltä voidaan odottaa lähitulevaisuudessa vielä paljon.

Tämä kirjallisuuskatsaus toteaa, että vaikka useita ongelmia on saatu ratkaistua, niin siitä huolimatta useita haasteita on yhä olemassa, kuten korkopapereiden tuottojen ja tilamuuttujien välinen lineaarinen riippuvuus. Tämänhetkisen tiedon pohjalta voidaan kuitenkin varmasti sanoa, että makromuuttujilla on huomattava vaikutus korkorakenteeseen. Tästä syystä makromuuttujien pitäisi myös jatkossa olla hyvin merkitsevä osa korkorakenteen mallinnusta.

Avainsanat: korkorakenne, lineaarinen tila-avaruus-malli, VAR-malli, DSGE-malli, affiinikuvaus, Taylor malli ja Uus-Keynes malli.