eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkimuksen tavoitteet: Tällä pro gradu –tutkimuksella on kaksi pääasiallista tavoitetta. Ensinnäkin tutkimuksessa pyritään luomaan kuva tämänhetkisten säännösten mukaisesta tulon kohdistamisesta kiinteään toimipaikkaan. Kansainvälisten säännösten mukaista tulon kohdistamista vertaillaan Suomen lainsäädännön mukaiseen kohdistamiseen. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan kansainvälisen vero-oikeuden osingon määritelmää sekä pohditaan kiinteään toimipaikkaan kohdistuvan osingon verotusta ja siihen liittyviä mahdollisia verosuunnittelukeinoja.

Lähdeaineisto: Tutkimus perustuu pääosin OECD:n vuodelta 2008 tekemään raporttiin tulon kohdistamisesta kiinteään toimipaikkaan. Toisaalta tulon kohdistamista analysoidaan OECD:n malliverosopimuksen 7:n artiklan uuden version näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen lähteinä on käytetty useita ulkomaisia ja kotimaisia julkaisuja ja teoksia. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös kotimaisissa ja ulkomaisissa vero-oikeutta käsittelevissä lehdissä julkaistuja artikkeleita. Oikeusistuinten antamia ennakkoratkaisuja on niin ikään käytetty hyväksi tässä tutkimuksessa.

Tulokset: Tulon kohdistaminen kiinteään toimipaikkaan on kansainvälisessä vero-oikeudessa keskeinen ja haastava asia. OECD:n vuoden 2008 raportilla ja malliverosopimuksen 7:n artiklan päivityksellä on pyritty selkeyttämään aiheeseen liittyviä ongelmatilanteita. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uusilla säännöksillä ei ole saavutettu täysin aukotonta tulon kohdistamismenetelmää. Toiminto- ja tosiasia-analyysin mukaisessa menetelmässä ei ole saavutettu yhtenäistä tapaa etenkään pääomien ja osakeomistuksen kohdistamisessa kiinteään toimipaikkaan. Täten kiinteisiin toimipaikkoihin liittyy jatkossakin riski tulon kansainvälisestä kaksinkertaisesta verotuksesta tai verottamatta jäämisestä. Suomen verolainsäädännöstä ei löydy varsinaisia säännöksiä koskien tulon kohdistamista, mutta OECD:n sääntöjen soveltaminen käytäntöön on tapahtunut kotimaisen lainsäädännön sanamuotoja tulkitsemalla. Kansainvälisen vero-oikeuden osingon määritelmässä havaittiin eroavaisuuksia etenkin OECD:n malliverosopimuksen ja EY:n emo-tytäryhtiödirektiivin kesken. Kiinteään toimipaikkaan kohdistuvan osinkotulon verosuunnittelukeinot liittyvät verosopimus- ja direktiivikeinotteluun. Kiinteän toimipaikan tarkoituksena on tällöin läpikulkutoimipaikkana toiminen osinkotulon osalta.