eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eroja ja yhtäläisyyksiä henkilöstön esimiesviestintään kohdistamien odotusten sekä esimiesten kokemien käytännön haasteiden välillä ja analysoida syitä niihin. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohdeorganisaationa on suomalainen kodin- ja sisustusalan designyritys. Tutkimus kartoittaa esimiesviestinnän nykytilaa ja kehittämisalueita kohdeyrityksen Suomen organisaatiossa.

TUTKIMUSAINEISTO Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu transformationaalisen johtamisen ja sosiaalisen konstruktionismin malleihin. Tutkimusaineisto on koottu esimiestyöhön, johtamiseen ja viestintään liittyvään lähdekirjallisuuteen pohjautuen sekä hyödyntämällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmetodia siten, että empiirinen tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena (henkilöstön näkökulma) ja teemahaastatteluilla (esimiesten näkökulma).

TULOKSET Tutkimusaineistosta käy ilmi, että henkilöstön näkökulmasta esimiesviestinnän kehittämistarpeet liittyvät lähinnä avoimen ja kunnioittavan ilmapiirin rakentamiseen sekä viestinnän kaksisuuntaisuuteen. Haastatellut esimiehet puolestaan kokevat haasteelliseksi tiedon suodattamisen suuresta informaatiomäärästä ja toisaalta oman ajoittaisen tiedonpuutteensa. Sekä henkilöstö että esimiehet kokevat, että viestinnälle ei ole tarpeeksi aikaa.

JOHTOPÄÄTÖKSET Esimiesviestintään kohdistuvat odotukset henkilöstön taholta ovat tutkimusaineiston perusteella jonkin verran ristiriidassa sen kanssa, miten esimiesviestintää on käytännössä mahdollista toteuttaa. Esimiehet tasapainoilevat omien tavoitteidensa ja toisaalta tiimiensä odotusten välimaastossa. Henkilöstö ja esimiehet eivät välttämättä ole kaikilta osin tietoisia toistensa odotuksista. Tutkimuksen perusteella esimiesviestinnän yhtenä kehittämisalueena voidaan pitää viestinnällisten vastuiden ja roolien kirkastamista sekä esimiehille että henkilöstölle, sillä viestintä ei ole yksin esimiesten toteutettavissa, vaan koko työyhteisö vaikuttaa viestinnällisen ilmapiirin rakentumiseen. Esimiesviestintään kohdistuvien odotusten kartoittaminen ja toisaalta niiden toteutumisen seuranta ovat edellytyksiä sille, että esimiesviestintää voidaan kehittää.