eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

TUTKIELMAN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena on selvittää IFRS 3 standardin mukaista liiketoimintojen yhdistämisen käsitettä ja sisältöä. Samoin tutkimuksessa käydään läpi kyseiseen standardiin tehtyjä keskeisimpiä muutoksia, sekä etsitään syitä ja perusteita näille muutoksille. Tutkimuksessa selvitetään myös miten yhtiöt käytännössä soveltavat IFRS 3 -standardia ja esittävät sen mukaisia liitetietovaatimuksia liiketoimintojen yhdistämisistä. Samassa yhteydessä selvitetään myös liiketoimintojen yhdistämiseen läheisesti liittyvän liikearvon suhdetta omaan pääomaan sekä liiketoimintojen yhdistämisestä maksettuun vastikkeeseen (hankintamenoon).

LÄHDEAINEISTO Aineisto koostuu sekä uudistetusta että vanhasta IFRS 3 -standardista, kyseisten standardien esitöistä ja luonnoksista, sekä alan kirjallisuudesta. Myös muita tilinpäätösstandardeja käyte-tään lähteinä. Varsinaisen empiirisen tutkimuksen lähdeaineisto muodostuu OMX Nordic pörssissä noteerattujen pohjoismaisten pörssiyhtiöiden vuoden 2008 tilinpäätöksistä. Aineistoon sisältyvien yhtiöiden lopullinen lukumäärä rajausten jälkeen on 574.

TULOKSET Tutkimuksen perusteella liiketoimintojen yhdistämisiä koskeva uudistettu IFRS 3 -standardi on säilynyt muutoksista huolimatta pitkälti samankaltaisena kuin vanha standardi. Keskeisistä muutoksista voidaan mainita mm. soveltamisalan laajentaminen sekä liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyn muutos, jonka seurauksena on siirrytty ns. hankintamenomenetelmästä hankintamenetelmään. Muutokset ovat pitkälti vanhan standardin soveltamisessa havaittujen epäkohtien ja ongelmien korjauksia, ja ovat luonteeltaan soveltamista helpottavia. Mm. soveltamisohjeistusta on lisätty, ja osittain tämän johdosta myös standardin ”pykälien” lukumäärä on kasvanut uudistuksen yhteydessä.

Liiketoimintojen yhdistämisestä esitettäväksi vaadittujen liitetietojen esittäminen on tutkimustulosten perusteella pääsääntöisesti heikkoa. Vain muutamien yksittäisten liitetietovaatimusten kohdalla voidaan standardinmukaisten vaatimusten katsoa täyttyvän kohtuullisen hyvin. Tämä ilmiö oli havaittavissa kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Myöskään yhtiön toimialalla ei ollut suurta merkitystä liitetietojen standardinmukaisuuteen. Sen sijaan yhtiön kokoluokka vaikutti selkeästi vaadittujen liitetietovaatimusten täytymiseen, sillä suuremmat yhtiöt antoivat selvästi paremmin vaaditut liitetiedot kuin keskikokoiset tai pienet yhtiöt.

Suurimmalla osalla tutkimuksessa mukana olleista yhtiöistä, n. 2/3 osaa, oli liikearvoa taseessaan. Sen määrä suhteessa omaan pääomaan on kohtuullisen suuri, keskimäärin vajaa 50 %. Liiketoimintojen yhdistymisiä teki puolestaan vain n. 1/3 osaa kaikista yhtiöistä. Näissä hankinnoissa kauppahinnasta käytettiin keskimäärin n. 55 % liikearvoon