eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12482.pdf   koko: 705 KB (721813)

Tutkimuksen kohteena on Suomen nykyisen osinkoverojärjestelmän kyky toteuttaa hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan osinkoverotuksen neutraalisuus-tavoitteita sekä selvittämään, kuinka nämä toteutuvat erityisesti Suomen nykyisessä kuin myös Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän ehdottamassa uudessa osinkoverojärjestelmässä. Kansainvälisen vertailupohjan saamiseksi arvioidaan tutkielmassa myös kolmen muun eurooppalaisen valtion osinkoverojärjestelmien viimeaikaista kehitystä, osinkoverojärjestelmien kykyä toteuttaa eri neutraalisuustavoitteita kuin myös muita osinkoverojärjestelmille yleisesti esitettyjä kriteerejä.

Luvussa kaksi tarkastellaan osinkoverotukseen liittyvää neutraalisuus-käsitettä, verrataan sitä ja sen hyötyjä osinkoverotuksen ohjaavuus-käsitteeseen sekä tutkitaan viittä keskeistä neutraalisuus-tavoitetta ja niiden merkitystä osinkoverotuksessa. Luvussa käsiteltävät neutraalisuus-tavoitteet ovat rahoitusneutraliteetti, investointineutraliteetti, sijoitusmuotoneutraliteetti, säästämisneutraliteetti ja riskineutraliteetti. Luvussa esitetään keskeisiä neutraalisuus-tavoitteita kansallisen vero-oikeuden neutraalisuus-arvioinnin näkökulmasta.

Kolmannessa luvussa nostetaan esiin hyvälle osinkoverojärjestelmälle usein esitettyjä muita kriteerejä ja pohditaan näiden keskinäistä suhdetta hyvässä osinkoverojärjestelmässä. Luvun tarkoituksena ei ole niinkään antaa kaiken kattavaa yhteenvetoa hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetetuista tavoitteista, vaan pikemminkin tuoda julki muutamia keskeisimpiä tavoitteita. Luvussa painotetaan hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetettuja oikeudenmukaisuuden ja poliittisen hyväksyttävyyden tavoitteita kuin myös korostetaan tulonmuunto-ongelman ratkaisun tärkeyttä ja arvioidaan yrittäjyyskannustimien olemassaolon oikeutusta.

Luvussa neljä keskitytään kuvailemaan Suomen osinkoverotuksen kehitystaivalta sen alkuajoista nykypäivään. Luvun painopistealueina ovat voiton kahdenkertaisen verotuksen eri aikoina käytössä olleet lieventämismenetelmät ja toisaalta nykyisen osinkoverojärjestelmämme ongelma-alueiden määrittäminen. Luvun tarkoituksena on luoda ymmärrystä nykyisen osinkoverojärjestelmämme muutospaineille.

Luvussa viisi perehdytään Suomen osinkoverotuksen viimeaikaiseen kehitykseen. Luvun alussa tarkastellaan Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän määrittämiä nykyisen osinkoverojärjestelmämme ongelmakohtia sekä työryhmän osinkoverotukselle asettamia kehitystavoitteita. Tämän jälkeen luvussa siirrytään arvioimaan työryhmän tarkastelemia osinkoverojärjestelmämme mahdollisia kehityspolkuja. Kappaleen lopuksi analysoidaan työryhmän tekemiä kehitysehdotuksia eri intressiryhmien näkökulmista sekä toisessa ja kolmannessa kappaleessa hyvälle osinkoverojärjestelmälle esiin nostettujen kriteereiden valossa.

Kuudennessa luvussa laajennetaan neljännen ja viidennen luvun kansallista analyysiä selvittämällä eurooppalaisten osinkoverojärjestelmien viimeaikaisia kehitystrendejä. Kappaleen erityinen huomio keskittyy Norjan, Belgian ja Ranskan osinkoverojärjestelmien viimeaikaiselle kehitykselle ja etenkin kyvylle toteuttaa hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Kappaleessa pyritään lisäksi tutkimaan kunkin maan poliittista tahtoa toteuttaa hyviksi määriteltyjä osinkoverojärjestelmän tavoitteita. Analyysin kohteeksi valitut EU-maat toteuttavat kaikki toisistaan hyvin poikkeavia osinkoverojärjestelmiä ja tuovat näin syvyyttä kansainvälisten osinkoverojärjestelmien tarkasteluun. Luvun ei ole tarkoitus antaa kattavaa esitystä tarkasteltavien maiden osinkoverojärjestelmistä, vaan siinä pitäydytään enemmänkin veroteoreettisten ja -poliittisten tavoitteiden analysoinnissa.