Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Tieto- ja palvelutalouden laitos | Logistiikka | 2011
Tutkielman numero: 12531
”Arvaa ja korjaa” – IT –hallintotavan muodostaminen ja sen merkitys fuusion jälkeisen IT –integraation onnistumisessa
Tekijä: | Hyppönen, Kasper |
Otsikko: | ”Arvaa ja korjaa” – IT –hallintotavan muodostaminen ja sen merkitys fuusion jälkeisen IT –integraation onnistumisessa |
Vuosi: | 2011 Kieli: fin |
Laitos: | Tieto- ja palvelutalouden laitos |
Aine: | Logistiikka |
Asiasanat: | logistiikka; logistics; tietohallinto; IT-administration services; palvelut; service; tietotekniikka; information technology; integraatio; integration; tietojärjestelmät; information systems |
Sivumäärä: | 117 |
Kokoteksti: |
» hse_ethesis_12531.pdf koko: 2 MB (1214796)
|
Avainsanat: | IT –hallintotapa, fuusio, integraatio, tietojärjestelmä |
Tiivistelmä: |
IT –hallintotapa on käsitteenä sekä akateemisessa keskustelussa, että IT –alan ammattilaisten keskuudessa jokseenkin määrittelemätön ja monimuotoinen käsite. Akateemisessa keskustelussa käsite on alkanut saada jollain tapaa yhteneväisen muodon vasta hiljattain, mutta siitä huolimatta mitään yhteisesti hyväksyttyä IT –hallintotavan määritelmää ei ole olemassa. Asianmukaisen ja toimivan IT –hallintotavan merkitys – toisaalta IT –toiminnan kyvyssä luoda arvoa sen organisaatiolle, ja toisaalta yleisten vastuu– ja hallintotapojen (engl. governance) tärkeyden noustessa esiin – on korostunut entisestään, kun organisaatioiden kilpailukyky on yhä enenevässä määrin riippuvainen erilaisista tietojärjestelmäratkaisuista. Fuusio, sekä erityisesti fuusion jälkeinen IT –integraatio on puolestaan organisaatiolle kriittinen muutoksen ja uudistumisen prosessi, jota on akateemisessa keskustelussa käsitelty verrattain vähän. Asianmukaisen IT –hallintotavan muodostaminen on eritoten fuusioituvan organisaation IT –toiminnan tavoitteiden saavuttamisen, sekä tähän liittyvien päätöksentekorakenteiden toimivuuden kannalta kriittinen tehtävä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda ymmärrystä IT –hallintotavan muodostamisen keskeisistä tekijöistä erityisesti fuusiota seuraavassa integraatiovaiheessa. Tätä kautta pyritään vastaamaan kysymyksiin siitä, mitä tekijöitä tulisi IT –hallintotapaa suunniteltaessa ottaa huomioon ja miten IT –hallintotapa tulisi muodostaa, sekä toisaalta miten fuusion jälkeinen integraatiovaihe tulisi huomioida IT –hallintotavan muodostamisessa. Tutkimuksen päätavoite on muodostaa empiirisesti validi viitekehysmalli IT –hallintotavan muodostamisesta fuusion jälkeiseen integraatiovaiheeseen, jota olisi mahdollista soveltaa mahdollisimman laajasti erilaisista tilannetekijöistä riippumatta. Tutkimus on osa SimLabin fuusion jälkeisen IT –integraation tutkimushanketta, ja se tehdään tapaustutkimuksena Aalto-yliopiston kolmen koulun, Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun, sekä Taideteollisen korkeakoulun IT –toimintojen fuusiosta vuosien 2007-2010 aikana. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla tapauskohteen henkilöstöä monipuolisesti eri organisaatioista ja niiden eri tasoilta. Lisäksi aineistoa on kerätty dokumenttien muodossa eri lähteistä. Tutkimuksen keskeinen tulos on konseptuaalinen viitekehysmalli IT –hallintotavan muodostamiseksi, sekä IT –integraatioon liittyvän fuusiokontekstin tunnistamiseksi. Mallin teoreettinen arvo perustuu sen yleistettävyyteen ja holistisuuteen, jolloin sitä voidaan käyttää IT –hallintotavan vuorovaikutus– ja päätöksentekorakenteiden analysoimiseen erilaisista tilannetekijöistä riippumatta. Tutkimuksen käytännön kontribuutio perustuu vahvasti myös kyseiseen konseptuaaliseen malliin, jonka avulla IT –hallintotapaa suunniteltaessa voidaan yksittäisten hallintomekanismien suunnittelun sijaan huomio kohdistaa hallintotavan kokonaisuuden kannalta keskeisiin rakennetyyppeihin ja niiden dynamiikkaan. |
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa.
Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista
käyttöä varten.
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.