eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12537.pdf   koko: 554 KB (566978)

TUTKIELMAN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia eroja havaitaan, kun pienen osakeyhtiön rahavirroista tehdään samalla menetelmällä kaksi rahoituslaskelmaa, joista toinen pohjautuu yrityksen kirjanpidon pankkitilitapahtumiin ja toinen julkaistuun tuloslaskelmaan, taseeseen ja liitetietoihin. Lisäksi on tavoitteena selvittää, onko rahoituslaskelmien eroille tiettyjä syitä ja sisältyykö yrityksen julkistetusta tilinpäätösaineistosta laskettuihin rahoituslaskelmiin jokin systemaattinen virhe.

LÄHDEAINEISTO Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksän sellaisen pienen osakeyhtiön tilinpäätöksistä, jotka liikevaihtonsa perusteella ovat tilintarkastuslain alaisia mutta eivät velvollisia tekemään rahoituslaskelmaa. Tutkimus kattaa neljä peräkkäistä tilinpäätöstä. Otoksen yrityksistä kuusi muodostaa perusjoukon, kaksi verrokkiryhmän pitkän tuotantosyklinsä perusteella ja yksi käsitellään erityistapauksena, koska sillä on laajaa varsinaiseen liiketoimintaan liittymätöntä sijoitustoimintaa. Kukin tilinpäätös edustaa tutkimuksessa yhtä havaintoa. Tutkimuksen otos on 34 havaintoa.

TULOKSET Perusjoukossa yritysten liiketoiminnan ja investointien rahavirrat erosivat toisistaan lähes poikkeuksetta eri lähteistä laskettaessa. Liiketoiminnan rahavirrassa oli kirjanpidon pankkitilitapahtumista laskettu rahavirta useimmiten suurempi kuin tasekirjasta laskettu rahavirta ja investointien rahavirroissa oli useimmiten päinvastainen tilanne. Rahoituksen rahavirroissa erot olivat pienimmät ja jakautuivat tasaisimmin. Satunnaisuus oli tärkein selittäjä havaituille eroille kaikissa kolmessa rahavirrassa. Vertailuryhmän mukaan tulo pienensi erojen keskiarvoa ja mediaania mutta keskihajonta kasvoi sekä liiketoiminnan että investointien rahavirroissa. Rahoituksen rahavirtoihin vertailuryhmä ei havaittavasti vaikuttanut. Satunnaisuuden merkitys erojen selittäjänä kasvoi. Perusjoukossa liiketoiminnan rahavirrassa 10 tapauksessa 23:sta ero oli enintään ± 5 % ja 15 tapauksessa enintään ± 10 %. Verrokkiyrityksissä vain 2 havainnossa 7:stä ero oli enintään ± 10 %. Perusjoukossa tasekirjoista lasketut rahavirrat liioittelivat liiketoiminnan rahavirtaa keskimäärin 8 %. Investointien rahavirroissa kirjanpidon pankkitilitapahtumista laskettu rahavirta oli keskimäärin 18 % suurempi kuin tasekirjoista laskettu. Rahoituksen rahavirrat molemmista lähteistä laskettuna täsmäsivät melko hyvin ja ero oli noin 2 %. Rahavirtaperusteisilla tunnusluvuilla arvioiden tasekirjasta lasketut rahavirrat antoivat pessimistisemmän kuvan pääoman tuottoasteesta, mutta optimistisemman kuvan investointien tulorahoitusasteesta kuin kirjanpidon pankkitilitapahtumista lasketut rahavirrat. Tunnuslukujen perusteella tehtävässä yritysvertailussa yritysten paremmuusjärjestys ei muuttunut.