eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12547.pdf   koko: 610 KB (623925)

Tutkimuksen kohteena on suomalainen tilintarkastuslainsäädäntö talousrikosten torjunnan näkökulmasta. Tutkielmassa vertaillaan suomalaista ja ruotsalaista tilintarkastusta koskevaa lainsäädäntöä niiden talousrikollisuuden torjuntaan liittyvien elementtien pohjalta, ja tehdään lopuksi esitys tilintarkastuslain muuttamiseksi.

Talousrikollisuuden torjunta on viimeisten vuosien aikana noussut yhdeksi julkisen keskustelun sekä politiikan keskeiseksi teemaksi. Syynä aiheen kiinnostavuuden kasvuun voidaan pitää erityisesti finanssikriisistä seurannutta valtiontalouden nopeaa velkaantumista sekä työttömyyden kasvusta aiheutunutta yleistä tyytymättömyyttä.

Tutkimus jakautuu yhdeksään lukuun. Tutkimuksen toisessa luvussa hahmotellaan lyhyesti tilintarkastusinstituution muutosta ajan saatossa ja pohditaan tilintarkastajan nykyistä roolia. Kolmannessa luvussa kerrotaan mitä talousrikollisuudella tarkoitetaan ja kuinka laajasta ilmiöstä on kyse, sekä kuvaillaan kuinka tilintarkastus liittyy talousrikollisuuteen. Tilintarkastaja on talousrikosten torjunnan kannalta erityisessä asemassa, sillä tilintarkastajalla on työn luonteen vuoksi pääsy erittäin laajasti asiakasyrityksensä taloushallinnon aineistoihin.

Tutkimuksen neljäs luku käsittelee tilintarkastuslainsäädännön uudistamisprosessia Suomessa talousrikollisuuden torjunnan näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään viimeisten 20 vuoden aikana suunniteltuihin ja toteutuneisiin muutoksiin. Viidennessä luvussa perehdytään vastaavasti ruotsalaisen tilintarkastukseen liittyvän lainsäädännön muutoksiin viime vuosikymmeninä. Tutkimuksen kuudes ja seitsemäs luku jatkavat Suomen ja Ruotsin vertailua siten, että luvuissa käydään läpi tilintarkastajan raportointivelvollisuudet. Tutkimus osoittaa, että Suomen ja Ruotsin lainsäädännöissä on merkittäviä eroja siltä osin, miten tilintarkastajan tulee menetellä hänen epäillessä tarkastettavassa yrityksessä tehdyn talousrikoksen/rikoksia.

Tutkielman yhdeksäs luku on tutkimuksen tärkein luku. Luvussa esitetään tiivistetysti suomalaisen tilintarkastuslainsäädännön puutteet talousrikosten torjunnan näkökulmasta. Merkittävin puute nykyisessä tilintarkastuslainsäädännössä on tilintarkastajan ehdoton salassapitovelvollisuus, joka estää tilintarkastajaa kertomasta epäilemistään rikoksista viranomaisille rangaistuksen uhalla. Tutkimuksen vastaus tähän sekä muihin lainsäädännön epäkohtiin on oikean hallituksen esityksen muotoon tehty lakiesitys. Lakiesityksessä esitetään yleis- ja yksityiskohtaiset perustelut uusille pykälille, joita ehdotuksessa on muotoiltu yhteensä viisi.