Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Viestinnän laitos | Talouselämän viestintä | 2011
Tutkielman numero: 12592
Puhekielisyys verkkokeskustelussa
| Tekijä: | Karppinen, Jouni |
| Otsikko: | Puhekielisyys verkkokeskustelussa |
| Vuosi: | 2011 Kieli: fin |
| Laitos: | Viestinnän laitos |
| Aine: | Talouselämän viestintä |
| Asiasanat: | suomen kieli; Finnish language; viestintä; communication; keskustelu; discussion; kielitiede; linguistics |
| Sivumäärä: | 88 |
| Kokoteksti: | |
| Avainsanat: | puhekieli; sosiolingvistiikka; variaationtutkimus; verkkokeskustelu |
| Tiivistelmä: |
Tutkimuksen tavoitteet
Tässä tutkielmassa luotiin katsaus kahteen hyvin erilaiseen aihepiiriin, suomalaiseen sosiolingvistiseen variaationtutkimukseen sekä ulkomaiseen verkkokeskustelun tutkimukseen. Perinteistä sosiolingvististä puhekielen variaationtutkimusta sovellettiin uudelle alueelle, kirjoitettuun suomenkieliseen verkkokeskusteluun. Kyse oli siis eräänlaisesta soveltavasta pilottitutkimuksesta. Verkkokeskustelusta tutkittiin sen puhekielisyyttä sekä keskustelijoiden kielenkäyttötapoja, ja eri keskustelutyyppejä verrattiin toisiinsa. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja perustui siihen, että pääkaupunkiseudun puhekielessä tyypillisesti esiintyvien kielenpiirteiden suhteellisia määriä selvitettiin arkisista verkkokeskusteluista. Internetissä yleisistä keskustelutyypeistä valittiin kolme oletettavasti puhekielisyyttä vahvasti ilmentävää: reaaliaikainen IRCkeskustelu, Facebookin tilapäivitykset sekä City.fi-portaalin keskustelupalsta. Tulokset Verkkokeskustelun puhekielisyysaste jäi odotusten mukaisesti puhetta matalammaksi. Keskustelijat voitiin jakaa melko selvärajaisiin ryhmiin sen mukaan, ovatko heidän viestinsä vahvasti puhekielisen vaikutelman antavia, pääosin yleiskielisiä vai siltä väliltä. Aivan samat puhekielisyyttä ilmentävät piirrevariantit eivät olleet yleisiä verkkokeskustelussa kuin puheessa, vaan useimmin käytettyjä olivat koko Suomen alueelle levinneet yleissuomalaiset piirteet. Näiden piirteiden yleiskieliset variantit antaisivat mahdollisesti liian kirjakielisen leiman, jota keskustelijat vaikuttivat välttelevän. Kolmesta tutkitusta keskustelutyypistä keskustelupalsta oli selvästi vähiten puhekielinen. IRC-keskustelu ei näyttäytynyt merkittävästi Facebookia puhekielisempänä, vaikka sen reaaliaikainen luonne olisi antanut näin olettaa. Tämä voi johtua Facebookin käyttäjien suuresta keskinäisestä hajonnasta. Variaationtutkimus menetelmänä näytti soveltuvan suhteellisen hyvin myös verkkokeskustelun tutkimukseen, mutta sen rajallisuus erityisesti mahdollisten kysymyksenasettelujen suhteen tuli selvästi esiin. Sillä on samat tunnetut heikkoudet kuin puheen tutkimuksessa, kuten kapea-alaisuus ilman muiden tutkimusmenetelmien tukea. Myös aineiston riittävään kokoon on kiinnitettävä huomiota. |
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa.
Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista
käyttöä varten.
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.