eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12608.pdf   koko: 2 MB (1062912)

TIIVISTELMÄ AALTO-YLIOPISTO KAUPPAKORKEAKOULU Organisaatiot ja johtaminen, pro gradu -tutkielma Satu Rautiala 2.9.2011 LAHJAKKUUDEN KEHITTÄMINEN JA HUIPPUSUORITUS: TYÖVÄLINEENÄ DELIBERATE PRACTICE

Tutkimukseni tavoitteena on luoda Talent Managementin viitekehyksen piirissä uusi näkökulma lahjakkuuden kehittämiseen. Lähtökohtanani oli ajatus siitä, että tähän asti lähinnä urheilussa sovellettu Deliberate Practice teoria olisi mahdollista siirtää myös yrityskontekstiin lahjakkuu-den kehittämisen työvälineeksi. Deliberate Practice haastaa ajatuksen synnynnäisestä lahjak-kuudesta, ja argumentoi sen sijaan, että tietynlaisella harjoittelulla on kaikilla mahdollisuus päästä huipulle. Teoriaosassani vedän yhteen kirjallisuudesta Deliberate Practice harjoittelulle neljä ominaista piirrettä: toistojen suuren määrän, palautteen saatavuuden, vaativuuden sekä suorituksen parantamiseksi suunnitellun harjoittelun.

Toteutin tutkimukseni empiirisen osan haastattelututkimuksena, ja aineistoni koostuu seitse-mästä Suomen huipulla valmentavasta voimisteluvalmentajan teemahaastattelusta. Tarkoituk-seni oli selvittää, kuinka Deliberate Practice -harjoittelun ominaispiirteet näkyvät voimistelu-valmennuksessa huipulle pyrittäessä. Toisaalta pyrin myös selvittämään, mitä lahjakkuus voi-mistelussa tarkoittaa, ja miten lahjakasta voidaan huomioida joukkueessa. Tulosteni mukaan lahjakkuudelle voimistelussa oli vaikea löytää yksiselitteistä määritelmää. Tässä tutkimuksessani päädyin siihen, että lahjakkuus voimistelussa on ennen kaikkea harjoitettavuutta. Haastateltavat korostivat menestymisen vaatimuksina tahto-ominaisuuksia ja harjoittelun sietämistä. Kaikki Deliberate Practice -harjoittelulle ominaiset piirteet olivat tulosteni mukaan näkyvissä huippuvoimistelussa. Erityisen painokkaasti haastateltavat toivat esiin harjoittelun vaativuutta. Vaativaksi harjoittelu nähtiin eritoten sen vuoksi, että tempo ja vaatimukset kasvoivat huipulle mentäessä.

Varsinaisen empiirisen osan lisäksi suoritin myös pienimuotoisen casetutkimuksen eräässä matkailu- ja ravitsemisalan yrityksessä. Tarkoitus oli löytää työelämän käytännön sovellutuksia Deliberate Practice -harjoittelulle. Pyrin selvittämään sitä, miten harjoittelu näkyy työelämässä – mitä se on? Esitin myös käytännön soveltamisehdotuksia yrityksen huippuosaajamallin kehit-tämiseksi Deliberate Practice näkökulman avulla. Tuloksissa painottui kaksi asiaa: Deliberate Practice ajattelumallin soveltaminen potentiaalisten henkilöiden tunnistamisen mittareihin ke-hityskeskusteluiden yhteydessä sekä järjestelmällinen mentoroinnin käyttö yhtenä osaamisen kehittämisen välineenä. Huomattava johtopäätökseni oli, että mentorointi on yksi työelämän mahdollinen Deliberate Practice aktiviteetti, sillä siinä tähdätään pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen ja se on aktiivinen prosessi.