eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12622.pdf   koko: 796 KB (814854)

Tutkielmassa käsitellään naisjohtajiin liittyviä näkemyksiä tulkiten niitä sukupuoli-stereotypioiden näkökulmasta. Aihetta lähestytään esittelemällä aiempaa tietoa naisjohtajuus-tutkimuksen alalta sekä johtajien naisjohtajuusmielipiteitä kartoittaneelle kyselyaineistolle tehtyjen tilastollisten analyysien tuloksia. Aineiston pohjalta pyritään löytämään johtajien taustatietojen ja naisjohtajuusnäkemysten välisiä yhteyksiä. Tutkielma perustuu havaintoon, että työelämän rakennemuutoksista huolimatta johtamisen maskuliininen leima on jossakin määrin säilynyt, ja etenkin ylimmässä johdossa naisia on yhä harvassa. Perinteisiin sukupuolirooleihin perustuvien sukupuolistereotypioiden voidaan katsoa ilmenevän mielipiteissä ja arvioissa, joissa esimerkiksi naisten johtamistavat, sitoutuminen ja motivaatio-tekijät voidaan kokea erilaisiksi kuin miesten. Tutkimustiedon perusteella tällaiset yleistykset vaikuttavat kyseenalaisilta.

Analysoitava aineisto koostuu joukosta naisjohtajuusväittämiä, joita koskevia näkemyksiä on kerätty Suomen Ekonomiliitto SEFE ry:hyn kuuluvilta johtajilta kyselytutkimuksessa. Aineistolle tehdään faktorianalyysi, jonka perusteella muodostetaan kolme naisjohtajuutta kuvaavaa summamuuttujaa: yksi faktori kuvaa näkemyksiä sukupuolisyrjinnän olemassaolosta, toinen naisten henkilökohtaisten valintojen merkityksestä ja kolmas perheellisyydestä naisten urahaasteiden selittäjänä. Lisäksi analyyseihin sisällytetään väittämä miesten johtamistavan paremmuudesta. Naisjohtajuusmuuttujien ja johtajien taustatietojen välisiä suhteita tutkitaan pääasiassa varianssianalyysin avulla.

Tilastollisissa analyyseissa paljastuu vain harvoja ja pääosin käytännön merkitykseltään vaatimattomia yhteyksiä johtajien työsuhdetta ja elämäntilannetta koskevien muuttujien sekä naisjohtajuutta koskevien näkemysten välillä. Selvä ero havaitaan kuitenkin naisjohtajien ja miesjohtajien näkemyksissä: naisjohtajat ovat keskimäärin taipuvaisempia uskomaan sukupuolisyrjinnän olemassaoloon sekä perheellisyyden aiheuttamiin urahaasteisiin. He ovat myös keskimäärin vahvemmin sitä mieltä, etteivät miesjohtajat ole johtamistavoiltaan naisjohtajia tehokkaampia. Analyysien tulokset ovat osittain yhdenmukaisia aiemman tutkimustiedon kanssa, sillä johtajien on ennenkin havaittu olevan melko homogeeninen ammattiryhmä, mutta naisten ja miesten näkemyksissä naisjohtajuudesta on todettu eroja. Mahdollisina selityksinä yhteyksien vähäisyydelle esitetään johtajien valikoitumista ammattiinsa sekä samanlaisen koulutustaustan ja työn yhdenmukaistavia vaikutuksia.