eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkimuksen tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vaikuttavatko omistustyyppi sekä corporate governance – mekanismit tilintarkastajan palveluiden kysyntään palkkiona mitattuna. Tilintarkastajan palvelut on jaettu kolmeen osaan: tilintarkastus- ja konsultointipalvelut sekä näiden yhteissumma. Corporate governance – mekanismien osalta kiinnostuksen kohteena ovat sisäinen tarkastus, tilintarkastusvaliokunta sekä yhteistilintarkastus. Omistustyypeistä tutkitaan perheomistusta, valtio-omistusta sekä sisäpiiriomistusta.

Lähdeaineisto: Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetään aihealuetta käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita sekä tutkimuksia. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kaikista Helsingin Pörssissä vuonna 2009 listatuista yrityksistä paitsi rahoitusalan yrityksistä. Tiedot yrityksistä kerättiin pääosin Orbis – tietokannasta. Tiedot tilintarkastajan palkkioiden suuruudesta, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastusvaliokunnan sekä yhteistilintarkastuksen olemassa olosta kerättiin käsin yritysten vuosikertomuksista. Lopullinen otos sisältää 113 yhtiötä.

Aineiston käsittely: Tutkielman tutkimismenetelmä on kvantitatiivinen. Tutkielman hypoteesien testaamiseen käytetään palkkiota selittäviä malleja. Selittävien tekijöiden lukumäärä vaihtelee viidessä mallissa ja selitettävien kolmessa mallissa, joten erilaisia malleja on yhteensä 15. Näille malleille suoritettiin regressioanalyysit. Lisäksi mallien muuttujille suoritettiin korrelaatiotestit.

Tulokset: Tutkimuksessa saatiin jonkin verran tukea sille, että yhtiöt, joissa on sisäinen tarkastus maksavat tilintarkastuksesta enemmän eli niiden tilintarkastus on laajempaa. Tämä on yhteneväinen komplementti-teorian kanssa. Sisäisellä tarkastuksella ei todettu olevan vaikutusta konsultointiin tai kokonaispalkkioon. Sen sijaan yhtiöt, joilla on tilintarkastusvaliokunta käyttävät enemmän konsultointipalveluita kuten myös tilintarkastajan palveluita kokonaisuudessaan. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Yhteistilintarkastuksen omaavat yhtiöt käyttävät konsultointipalveluita tutkimuksen mukaan enemmän kuin muut yhtiöt, mutta yhteistilintarkastuksella ei ole vaikutusta tilintarkastuspalkkioon tai kokonaispalkkioon. Omistustyypeistä selvisi, että valtio-omisteiset yhtiöt käyttävät vähemmän kaikkia tilintarkastajan palveluita. Lisäksi saatiin myös jonkin verran tukea sille, että sisäpiiriomistus on negatiivisessa suhteessa konsultointipalveluiden kanssa. Sisäpiiriomistuksella ei sen sijaan tutkimuksen mukaan ole vaikusta tilintarkastuspalkkioon tai kokonaispalkkioon. Tutkimuksen mukaan perheomistuksella ei ole vaikutusta tilintarkastajan palveluiden kysyntään.