eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkielman kohteena on yrityssalaisuuden sekä luottamuksellisen tiedon merkitys ja tunnuksenomaisuus Suomen yrityskaupoissa. Yrityssalaisuuteen liittyvää varsinaista lakia ei ole. Tulkinta-apua antaa kansallinen oikeuskirjallisuus ja eri lait, mitkä ovat tulkinnanvaraisia. Tutkielman painotus on yrityskauppoja edeltävissä tilanteissa. Tarkoitus on vastata kysymykseen mitä yrityskaupat ovat. Tutkielmassa käsitellään inter alia yhtiön ja työntekijän suhdetta yrityssalaisuuden säilyttäjänä sekä yrityssalaisuuden suhdetta sisäpiiritiedon väärinkäyttöön. Yrityksen liikearvo alenee sitä enemmän, mitä laajemmin yrityksen yrityssalaisuudet ovat tiedossa. Tässä tutkielmassa yrityssalaisuuksia tarkastellaan pääosin rikosoikeudellisesta- ja kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta, ja muuta lainsäädäntöä, kuten arvopaperimarkkinaoikeutta käydään läpi vain eri asiayhteyksien vaatimassa laajuudessa.

Tutkielma jakautuu viiteen osaan. Tutkielman ensimmäisessä osassa esitellään lyhyesti työn taustaa sekä esitellään tutkielman rajaukset. Se toimii tutkielman johdantona, missä esitellään yrityksen liikesalaisuusnäkökohdat yleisellä tasolla. Tutkielman toisessa osassa käsitellään yrityskauppoja ja yrityskauppoihin yleisesti liittyviä näkökohtia. Osiossa käydään seikkaperäisesti läpi yrityskaupan sisältöä ja tunnusmerkkejä kilpailuoikeudelliselta näkökannalta. Tutkielman kolmannessa osiossa esitellään keskeisiä yrityssalaisuus-, ja tietoturva-näkökohtia sekä rikosoikeudellisia periaatteita. Neljännessä luvussa arvioidaan tutkielman luotettavuutta ja validiteettia.

Lopuksi esitellään tutkielman kokoavat näkökohdat, tutkielman ehdotukset ja jatkotutkimusaiheet. Tutkielman johtopäätös on, että yritysvakoilu ja yrityssalaisuuksien väärinkäyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja tapauksia tulee tietoon yhä enemmän. Yritykset kiinnittävät yrityssalaisuuksien vaalimiseen liian vähän huomiota sekä kokevat viranomaisten toiminnan riittämättömäksi. Tämän osoittaa myös Suomessa ratkottujen tapausten pieni määrä. Alempien oikeusasteiden oikeustapauksien tulkinnat ovat ristiriitaisia keskenään. Tulkinta-apua voi hakea ulkomailta, mutta eri maiden lakien erityispiirteiden vuoksi ne eivät kuitenkaan sovellu sellaisenaan Suomeen. Lainsäädäntöä tulisikin yhtenäistää ja kehittää sisältövaatimusten osalta. Pyrkimys on, että lailla pystyttäisiin paremmin ehkäisemään rikoksia eikä tulkintaerimielisyyksiä enää aiheutuisi. Tutkielma vahvistaa näkemystä, että oikeustilamme on epäselvä. Yritysten tulisi voida luottaa viranomaisjärjestelmäämme. Sanktioiden määrä tulisi asettaa korkeammalle tasolle ja ratkaisuja tulisi yritysvakoilu- ja yrityssalaisuusasioissa antaa enemmän. Lainsäädännön tulisi antaa rikollisille ja rikosta yrittäville johtopäätös, ettei rikos kannata koskaan.