eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena on tarkastella asuntokaupan erilaisia laatuvirheitä ja mitkä ovat olleet niiden yleisimmät seuraamukset hovioikeuden ratkaisuissa 2000-luvulla. Kohderyhmänä ovat käytetyt asunnot. Tutkielman lähteinä on käytetty Suomen eri hovioikeuksien ratkaisuja 2000-luvulta ja lisäksi mukana on kuluttajanvalituslautakunnan, käräjäoikeuden sekä korkeimman oikeuden päätöksiä. Asioita on peilattu muun muassa asuntokauppalakiin, asunto-osakeyhtiölakiin sekä maakaareen. Kun käytetyn asunnon kaupassa ilmenee virheitä, asunto ei ole sellainen kuin sen piti olla ja siten asunnossa on virhe. Vaikka asunnossa olisi puutteita ja vikoja tai peräti rakennusteknisiä virheitä, niin asuntokauppalain mukaan asunnossa ei välttämättä ole virhettä. Virheen arvioinnissa käytetään käsitteitä: vähäinen, vaikutuksellinen, merkittävä tai olennainen virhe. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hinnanalennus on virheen yleisin seuraamus ja sen vuoksi siitä on myös enemmän ratkaisuja kuin muista seuraamuksista. Tutkimusaineiston tapauksissa yli puolessa oli päädytty hinnanalennustuomioon. Sen määrä muodostuu lähtökohtaisesti virheen korjauskustannuksista. Yhtenä selkeänä yhdistävänä tekijänä voidaan sanoa, että jos kohteessa on useampia virheitä, arvioidaan oikeuskäytännössä niiden olennaisuutta yhtenä kokonaisuutena. Kauan purkamiseen laatuvirheiden vuoksi, on tutkielman 132 hovioikeustapauksen joukosta päädytty 20 kertaa. Purkukynnyksen ylittyminen edellyttää yleensä, että ostaja vaatii yli 40 prosentin hinnanalennusta kauppahintaan nähden. Tutkimuksen perusteella ostajalla voi olla oikeus myös vahingonkorvaukseen, jos asunto ei vastaa sovittua. Huolimattomuus on avainsana, kun puhutaan myyjän korvausvastuun perusteista. Pelkkään vahingonkorvaukseen päädytään harvoin ja yleensä se onkin hinnanalennuksen lisänä. Ensimmäisessä luvussa tutustutaan tutkielman taustaan sekä rajataan tutkimusongelma. Toisessa luvussa käsitellään asuntokauppalakia ja tarkastellaan milloin se on voimassa sekä mihin sitä voidaan soveltaa. Tämän jälkeen määritellään asunto-osakeyhtiö, huoneisto ja milloin asuntoa voidaan kutsua käytetyksi. Kolmannessa luvussa tutustutaan asunnon erilaisiin laatuvirheisiin. Edellä mainitut virheet jaetaan yleiseen virheeseen, taloudelliseen virheeseen sekä oikeudelliseen virheeseen. Tutkielmassa pureudutaan muun muassa seuraaviin virheisiin: sopimuksen vastaisuus, tiedonantovirhe, pinta-alavirhe, tiedonantovirheen suhde salaiseen virheeseen, salainen virhe, salainen taloudellinen virhe sekä välitysliikkeen vastuu. Neljäs luku pitää sisällään virheen seuraamukset: maksusta pidättäytyminen, hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus. Viidennessä luvussa on yhteenveto tutkielman tärkeistä asioista sekä jatkotutkimusaiheet.