eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkielman tavoite Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää Suomen yrityssektorin aineettomien investointien suuruus vuosina 1975–2010 käyttämällä Corradon, Hultenin ja Sichelin (2005, 2006, 2009) luomaa perinteistä laajempaa aineettomien investointien määritelmää. Tutkielmassa pyritään myös analysoimaan aineettomien investointien vaikutusta Suomen talouskasvuun vuosina 1981– 2010. Toteutustapa ja aineisto Tutkielma on luonteeltaan empiirinen työ ja se soveltaa perinteistä kasvulaskentaa Suomen yrityssektorin taloudellisen kasvun ja sen osatekijöiden selvittämiseksi. Kyseinen lähestymistapa käsittelee aineetonta pääomaa sekä panoksena että lopputuotteena kansantalouden tilinpidossa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii kasvuteoria ja siihen kytkeytyvä kasvulaskenta. Aineettoman pääoman kasvukontribuutioiden laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen käyttämää tuottavuuden mittausmenetelmää. Tämä tutkimus jakaa aineettoman pääoman kolmeen pääluokkaan: digitoituun tietoon, innovaatiopääomaan ja taloudellisiin kompetensseihin. Tutkimusaineisto on peräisin Tilastokeskuksen tietokannoista (kansantalouden tilinpito ja tuottavuustutkimukset). Tulokset Vuonna 2010 aineettomat investoinnit olivat Suomessa yhteensä 17,8 miljardia euroa ja niiden osuus korjatusta bruttoarvonlisäyksestä oli 16,3 %. Aineettomat investoinnit ovat myös kasvaneet suhteessa aineellisiin investointeihin tarkasteluajanjaksolla. Tulokset osoittivat myös, että investointiaste on korkeampi ja työn tulo-osuus alhaisempi kuin mitä ne ovat virallisen kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan. Kasvutilinpitolaskelmat osoittivat, että työn tuottavuus kasvoi 3,57 prosenttia vuosina 1981–1990, 4 prosenttia vuosina 1991–2000 ja 2,27 prosenttia vuosina 2001–2010. Sen kasvuun vaikuttivat merkittävimmin pääomaintensiteetti sekä kokonaistuottavuus. Vuosina 1981–1990 pääomaintensiteetin kasvukontribuutio oli 1,93 prosenttiyksikköä, vuosina 1991–2000 1,05 prosenttiyksikköä ja 1,30 prosenttiyksikköä vuosina 2001–2010. Pääomaintensiteetti jakautui tarkastelussa aineettomaan ja aineelliseen intensiteettiin. Vuosina 1981–1990 aineettoman pääomaintensiteetin kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun oli 0,78 prosenttiyksikköä, vuosina 1991–2000 se oli 0,68 prosenttiyksikköä ja viimeisellä ajanjaksolla jopa 0,9 prosenttiyksikköä. Kokonaistuottavuuden kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun oli puolestaan 1,23 prosenttiyksikköä vuosina 1981–1990, 2,54 prosenttiyksikköä vuosina 1991–2000 ja 0,83 prosenttiyksikköä vuosina 2001–2010. Avainsanat Aineeton pääoma, aineettomat investoinnit, kasvulaskenta, tuottavuus, Suomi, talouskasvu