eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13174.pdf   koko: 578 KB (591061)

Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisten tulkintakehysten kautta tapausyrityksen eri henkilöstöryhmät merkityksellistävät strategian viestejä sekä millaisia käsityksiä strategiasta organisaation johto tuottaa suhteessa muuhun henkilöstöön. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä yrityksen strategia? ja viestintätyön merkityksestä ylipäätään.

Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimusaineistoni koostuu neljästä fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä 15 henkilöä. Haastateltavista viisi edustaa johtoryhmää, kolme keskijohtoa ja seitsemän työntekijöitä. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena. Taustana on Mustosen (2009) vastaanottokäyttäytymistä koskeva tutkimus sekä Mantereen ja Vaaran (2008) strategiadiskurssin tutkimus. Analysoin aineistoni käyttäen tutkimusvälineistönä Mustosen tulkintakehyksiä sekä Mantereen ja Vaaran diskursseja.

Tulokset Aineiston analyysi paljastaa paitsi sen, miten yrityksessä työskentelevät mieltävät strategian myös sen, miten käsitykset jakautuvat eri henkilöstöryhmien kesken. Suurin osa työntekijöistä kokee käytännön työn ristiriitaisena strategian kanssa (torjujan tulkintakehys). Lisäksi kaikissa tarkastelemissani henkilöstöryhmissä (johto, keskijohto, työntekijät) on niitä, jotka ovat vastaanottavaisia strategiaviestinnälle (tiedonjanoisen tulkintakehys). Diskurssianalyysissä käy ilmi, että johto tuottaa puheellaan muusta henkilöstöstä eriäviä käsityksiä strategiasta. Työntekijät ja keskijohto kokevat strategian vieraana ja kaukaisena (osallistumista estävät diskurssit). Johto puolestaan kokee henkilöstön olevan mukana strategiatyössä (osallistumista kannustavat diskurssit). Kun yrityksen strategiaviestinnän tilaa tarkastelee kokonaisuutena, suurimmat haasteet liittyvät strategiaan johdon omaisuutena, strategiaviestinnän ristiriitaisuuteen ja puutteellisuuteen sekä strategian kaukaisuuteen käytännön työstä.