eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13209.pdf   koko: 2 MB (1283807)

Tutkielman tavoitteena oli tutkia SEFE ry:hyn kuuluvien naisjohtajien työhön, perheeseen ja uraan suuntautumisen yhteyksiä työhyvinvoinnin eri tiloihin. Työhyvinvoinnin tiloina tarkasteltiin loppuunpalamista, työkuormitusta, työhyvinvointia, työpahoinvointia ja yleistä hyvinvointia. Aihetta lähestyttiin esittelemällä aiempaa tutkimustietoa työhyvinvointitutkimuksen sekä työ- ja perhetutkimuksen osa-alueilta. Naisjohtajien työhyvinvointia lähestyttiin erilaisten työ-perhesuhteiden, sukupuoleen liittyvien haasteiden ja toisaalta mahdollisuuksien kannalta. Lisäksi kartoitettiin erityisesti työ-perhetutkimuksen keskeisiä konflikti- ja synergiateorioita sekä viitteitä työhön, uraan ja perheeseen suuntautumisen yhteyksistä työhyvinvointiin.

Analysoitava aineisto koostui joukosta väittämiä, joilla kartoitettiin naisjohtajien työhön, perheeseen ja uraan orientoitumista, sekä kokemuksia eri työhyvinvoinnin osa-alueilla. Tutkielma perustuu valmiiksi kerättyyn aineistoon "Työstä nauttien - SEFE:en kuuluvien nais- ja miesjohtajien näkemyksiä työstään ja urastaan", joka on ollut osana NASTA tutkimus- ja koulutushanketta. Tutkielmassa tarkasteltiin ainoastaan naisjohtajien työhyvinvointia, joten aineiston miesjohtajat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Naisjohtajien työhön, perheeseen ja uraan suuntautumisen yhteyksiä työhyvinvoinnin eri tiloja mittaaviin summamuuttujiin tutkittiin sekä korrelaatioiden, että varianssianalyysin avulla.

Tilastollisissa analyyseissä paljastui, että ainoastaan työhön suuntautuminen oli lineaarisessa yhteydessä työkuormituksen kanssa. Myös muita, ei-lineaarisia yhteyksiä orientaatiotyyppien ja työhyvinvoinnin tilojen välillä löydettiin varianssianalyysin avulla. Työhön suuntautumisen ja loppuunpalaminen-summamuuttujan välillä löydettiin yhteys, ja lisäksi työhön suuntautumisen ja yleistä hyvinvointia mittaavan summamuuttujan välillä löydettiin yhteys. Muiden suuntautumistyyppien osalta yhteyksien paljastamiseksi tarvittiin taustamuuttujien yhdysvaikutusta. Yleisenä havaintona analyyseista huomattiin, että voimakkaat suuntautumiset indikoivat työhyvinvoinnin heikkenemistä ja neutraalit suhtautumiset puolestaan olivat yhteydessä hyvinvoinnin kokemusten kanssa. Analyysien tulokset olivat jokseenkin yhdenmukaisia aiemman tutkimustiedon kanssa, mutta tulosten tulkintaa hankaloitti se, että työhön, perheeseen ja uraan suuntautumista tutkittiin erillisinä valintoina ja siten mahdollisten työn, perheen ja uran yhdistämisen konflikti- ja synergiatilanteiden vaikutukset jäivät osittain analyysien ulkopuolelle.