Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2013
Tutkielman numero: 13249
Tilintarkastajan keinot havaita väärinkäytöksiä ja väärinkäytösten raportointi
Tekijä: | Rönkkö, Kaisa |
Otsikko: | Tilintarkastajan keinot havaita väärinkäytöksiä ja väärinkäytösten raportointi |
Vuosi: | 2013 Kieli: fin |
Laitos: | Laskentatoimen laitos |
Aine: | Laskentatoimi |
Asiasanat: | laskentatoimi; accounting; tilintarkastus; auditing; raportit; reports; valvonta; control; talousrikokset; economic crime |
Sivumäärä: | 87 |
Avainsanat: | auditing; tilintarkastus; reporting; raportointi; balances of books; tilinpäätös; fraud; väärinkäytös; auditor; tilintarkastaja |
Tiivistelmä: |
Tilintarkastajan pyrkimyksiä havaita väärinkäytöksiä on tutkittu kansainvälisesti melko paljon, mutta aiempi tutkimus koskee lähinnä väärinkäytösten taustalla olevia riskitekijöitä, tilintarkastajien keinoja arvioida väärinkäytösriskejä sekä havaittujen väärinkäytösriskien vaikutusta tarkastussuunnitelmiin. Tutkimuksessa voidaan todeta olevan aukko sen osalta, millä konkreettisilla tarkastustoimenpiteillä tai keinoilla väärinkäytöksiä havaitaan ja miten niistä päätetään raportoida.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia väärinkäytösten havaitsemista suomalaisessa ympäristössä ja selvittää, minkälaisilla keinoilla väärinkäytöksiä havaitaan ja miten havainnoista raportoidaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, minkälainen prosessi väärinkäytösten havaitsemiseen liittyy eli miten tilintarkastajat arvioivat väärinkäytösriskejä ja minkälaisilla toimenpiteillä havaittuihin väärinkäytösriskeihin vastataan. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää Big 4 -yhtiöissä työskentelevää KHT-tilintarkastajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkielman teoreettinen osuus perustuu aihetta käsitteleviin standardeihin ja säännöksiin, aiempiin tutkimuksiin sekä aihetta käsitteleviin tieteellisiin julkaisuihin. Tutkimuksessa havaittiin, että tilintarkastajat pitävät johdon haastatteluja ja kontrolliympäristön kartoittamista tärkeimpinä toimenpiteinä väärinkäytösriskin arvioimiseksi. Sisäistä valvontaa arvioimalla ja kontrolleja testaamalla tilintarkastajat pyrkivät estämään väärinkäytökset ennen kuin niitä pääsee syntymään. Myös aiemmissa tutkimuksissa ja standardeissa on painotettu kontrolliympäristön tärkeyttä. Lisäksi havaittiin, että tarkastustoimenpiteet, joilla väärinkäytöksiä havaitaan, perustuvat pitkälti alaa sääteleviin standardeihin. Tilintarkastajien käyttämät keinot ovat siten keskenään hyvin samankaltaisia ja uusien innovatiivisten menetelmien keksiminen vaikuttaa haastavalta. Tutkimuksessa perusteella voidaan todeta, että tilintarkastajat havaitsevat väärinkäytöksiä hyvin harvoin ja raportoidut väärinkäytökset liittyvät yleensä varojen väärinkäyttöön. Tällaisia väärinkäytöksiä on löydetty mm. epätavallisia liiketapahtumia tutkimalla ja kontrollien toimivuutta tarkastamalla. Vilpilliseen raportointiin liittyviä havaintoja ei käytännössä tehdä tai havainnot ovat äärimmäisen harvinaisia, koska erimielisyydet käytetyistä arvioista ja kirjanpitokäytännöistä ratkaistaan tarkastuksen aikana ennen tilintarkastuskertomuksen antamista. Väärinkäytöksistä raportoidaan tilintarkastuskertomuksella hyvin harvoin, sillä havaitut väärinkäytökset eivät yleensä ole tilinpäätöksen kannalta olennaisia tai niitä ei voida yksiselitteisesti tulkita väärinkäytöksiksi. Havaitut väärinkäytökset raportoidaan yleensä ensin suullisesti sekä lisäksi tilintarkastuspöytäkirjalla tai -muistiolla. Myös aiemmissa tilintarkastajan raportointia koskevissa tutkimuksissa mukautetut kertomukset on havaittu harvinaisiksi. |
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.