Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos | Organisaatiot ja johtaminen | 2013
Tutkielman numero: 13277
Näkemyksiä naisten ja miesten välisistä palkkaeroista - Retorinen diskurssianalyysi Helsingin Sanomien verkkosivujen kommenteista
Tekijä: Lindén, Janetta
Otsikko: Näkemyksiä naisten ja miesten välisistä palkkaeroista - Retorinen diskurssianalyysi Helsingin Sanomien verkkosivujen kommenteista
Vuosi: 2013  Kieli: fin
Laitos: Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos
Aine: Organisaatiot ja johtaminen
Asiasanat: organisaatio; organization; johtaminen; management; työ; work; palkka; pay; sukupuoli; gender; journalismi; journalism; uutiset; news reporting; mielipiteet; opinions; keskustelu; discussion; media; media
Sivumäärä: 88
Avainsanat: diskurssianalyysi; retorinen diskurssianalyysi; palkkaero; segregaatio
Tiivistelmä:
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu TIIVISTELMÄ Organisaatiot ja johtaminen Pro gradu-tutkielma Janetta Lindén 21.5.2013

NÄKEMYKSIÄ NAISTEN JA MIESTEN VÄLISISTÄ PALKKAEROISTA Retorinen diskurssianalyysi Helsingin Sanomien verkkosivujen kommenteista

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Tutkimus käsittelee naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Helsingin Sanomien verkkosivuille lähetetyissä kommenteissa on otettu kantaa naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Tavoitteena on retorisen diskurssianalyysin keinoin osoittaa mielipidekeskustelupalstalle kirjoittaneen kirjoittajan omaa näkökulmaa tukevien merkitysten tuottamista verkossa tapahtuvassa vuorovaikutusprosessissa.

Tutkimuksen toteutustapa

Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvaan diskurssianalyyttiseen lähestymistapaan. Tutkimuksen huomio kiinnittyy siihen, kuinka naisten ja miesten välisistä palkkaeroista puhutaan, miten kirjoittaja argumentoi omia väitteitä ja kannanottoja ja miten kirjoittaja pyrkii vakuuttamaan lukijan. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta eri Helsingin Sanomien verkkosivuilla olevasta kommenttiketjusta, joissa otetaan kantaa naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Ensimmäinen kommenttiketju on aloitettu HS.fi-verkkosivulla 10.2.2011 otsikolla "Naisten ja miesten palkkaero kaventui vain hieman" (91 viestiä) ja toinen kommenttiketju on aloitettu 26.10.2011 otsikolla "Naisten "palkanmaksu" päättyy tänään" (100 viestiä).

Tutkimuksen tulokset

Analyysini tuloksina olen ensin määritellyt keskustelua ohjaavat teemat, joita ovat työ, tekijät ja palkkaus. Seuraavaksi määrittelin, miten kommentoijat asemoituvat keskusteluun, eli minkä kannan he kommenteissaan ottivat liittyen naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Palkkaerokeskusteluun asemoiduttiin kolmesta eri näkökulmasta. Osa mielipidekirjoittajista asemoitui palkkaerokeskusteluun siten, että he kielsivät palkkaeron olemassaolon. Toinen osa kirjoittajista totesi palkkaeron olevan olemassa ja selittivät palkkaeron johtuvan pääsääntöisesti siitä, että miehet ja naiset työskentelevät eri ammateissa ja tekevät eri määrän töitä. Kolmasosa kirjoittajista asemoitui keskusteluun siten, että heidän mielestään esitetyt tutkimustulokset naisten ja miesten välisestä palkkaerosta ovat virheellisen tilastojen tulkinnan tulosta ja väitteet palkkaerosta siten valheellisia ja pelkkää "hölynpölyä".

Seuraavaksi keskityin tutkimuksessani siihen, millaisia retorisia keinoja keskustelijat hyödynsivät perus-tellessaan omaa positiotaan ja mitkä ovat keskusteluissa esiintyvät diskurssit. Diskurssit nimesin kieltämisen-, syyllistämisen- ja hölynpöly- diskursseiksi. Kieltämisen-diskurssin ydinsisältönä on erilaisten faktuaalistamisstrategioiden käyttäminen argumentoinnin tukena. Syyllistämisen-diskurssissa omaa argumenttia pyritään vahvistamaan erilaisilla asiantuntijalausunnoilla. Hölynpöly-diskurssin mukaan väitteet naisten ja miesten välisestä palkkaerosta ovat pelkkää hölynpölyä ja seurausta erilaisten tutkimusten ja tilastojen väärintulkinnasta. Erilaisista retorisista keinoista tässä diskurssissa käytettiin paljon huumoria ja ironiaa.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.