eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13299.pdf   koko: 2 MB (2060181)

'Homo Sapiens = Homo Ludens?' Autoetnografinen tutkimus rahapelaamisen moniulotteisista merkityksistä

Tämä Pro gradu-tutkielma on henkilökohtainen tutkimusmatka kulutusmuotoon nimeltä rahapelaaminen unohtamatta tutkimusilmiön ympärille kytkeytyviä monitahoisia ulottuvuuksia. Tutkin omaa pelikäyttäytymistäni ja pelaajaidentiteettini rakentumista peilaten omia kokemuksiani kulttuuriseen kontekstiin; ympäröivän rahapelikulttuurimme ajankohtaisiin ilmiöihin suomalaisessa yhteiskunnassa. Analysoin tieteellisessä viitekehyksessä millaisia oppeja ja merkityksiä oma rahapelaamiseni on tarjonnut minulle kuluttajana.

Tutkimusmetodina hyödynnän autoetnografiaa, jossa korostuvat tutkijan omien henkilökohtaisten kokemuksien tulkinta ja kriittinen analyysi. Autoetnografiassa aineisto syntyy siis menetelmästä itsestään, jolloin tutkija ja tutkimuksen kohde ovat yksi ja sama henkilö. Autoetnografia edustaa etnografista perinnettä, mutta samalla myös luovaa ja analyyttista kirjoittamisen tapaa postmodernissa kvalitatiivisessa tutkimussuuntauksessa. Autoetnografiaan läheisesti liittyvä menetelmä, introspektio, on myös keskeisessä roolissa kokemusperäisen muistitiedon dokumentoinnissa.

Käsittelen tutkimuksessani myös rahapelaamiseen yleisesti liittyviä keskeisiä käsitteitä ja matemaattisia lainalaisuuksia. Tärkeimmät havainnot ja opetukset liittyvät onnenpelien ja taitopelien kategorioiden uudelleenjaotteluun sekä eri pelimuotojen perusluonteen ymmärtämisen tärkeyteen.

Pelaaminen ja leikkiminen ilman rahaa kuvastavat ihmisen inhimillisen käyttäytymisen muotoa. Vastaavasti rahapelaamisella on kulutusmuotona pitkät historialliset perinteet, mielenkiintoinen tulevaisuus, mutta ennen kaikkea ympäröivien teknologisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden muovaama lähimenneisyys etenkin Suomessa. Rahapelaaminen tarjoaa kasvualustan monipuoliselle tieteelliselle kuluttajatutkimukselle ja omaelämäkerrallinen lähestymistapani tuo mielenkiintoisen ja potentiaaliinsa nähden varsin vähän hyödynnetyn näkökulman tutkimusilmiön analysointiin.

Tutkimus pyrkii herättämään uudenlaista ajattelua ja tunteita rahapelaamista kohtaan, mikä kuvastaa autoetnografisen tutkimusmetodin ominaispiirteitä ja tavoitteita. Tutkimustulokset muodostuvat narratiivien ja niiden kriittisen tulkinnan kautta eikä tutkimustuloksia voida irrottaa selkeästi erilliseksi osiokseen. Reflektio on jatkuvasti läsnä.