eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tutkimuksen tavoitteet: Tämä tutkimus selvittää mitä keskeisiä muutoksia IAS 17 -leasing-vuokrastandardiin on tulossa ja minkälaisia vaikutuksia muutos voi aiheuttaa standardin soveltajille eli hyödykkeitä vuokralle antaville sekä vuokralle ottaville yrityksille. Tämä tutkimus esittää nykyisen standardin puutteita ja täten syitä muutosprosessille. Tutkimuksessa esitetään ensimmäistä standardimuutosehdotusta, kuvataan tulevaa standardia sekä standardimuutoksen vaikutuksia yrityksille kirjanpidon sekä liiketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan standardimuutoksen mahdollisia vaikutuksia leasing-markkinoihin sekä tarkastellaan kuinka osapuolet voivat pyrkiä varautumaan muutoksiin.

Aineisto ja menetelmä: Tukimusaineisto sisältää kaksi erillistä aineistoa. Ensimmäinen aineisto kuvaa tulevaa standardia esittämällä toisen standardiesityksen osalta laatijaorganisaatioiden julkaisemia päätöksiä. Tämän aineiston avulla esitetään muutoksia joita standardiin tulee verrattuna nykyiseen standardiin. Toisena aineistona esitetään otos (8) ensimmäisen standardiesityksen asiantuntijatahojen laatimista kannanottokirjeistä. Näitä tahoja ovat muun muassa tilintarkastusyhteisöt sekä toimialan suuret toimijat. Aineisto kuvaa standardimuutoksen vaikutuksia järjestelyjen osapuolille. Aineistot on kerätty julkisista ja virallisista lähteistä.

Tulokset: Tutkimustulosten mukaan leasing-standardiin tulee muutoksia. Standardista tulee monimutkainen ja raskas sen pyrkiessä paikkaamaan kaikki nykyiset virhekohdat. Tutkimuksen perusteella vuokralle antajille ja -ottajille ei löytynyt pitkänä standardin laatimiskautenakaan toisiaan vastaavia kirjanpitomalleja. Vuokralle antajat soveltavat jatkossakin kritisoitua subjektiivista arviointia vaativaa kahden vaihtoehtoisen kirjanpitotavan hybridi-mallia. Vuokralle ottajat tulevat soveltamaan yhtä mallia. Mallissa leasing-vastuut siirtyvät liitetiedoista taseeseen, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia. Osapuolten mallit ovat monimutkaisia ja vaativat hyödykekohtaista arviointia, mikä lisää osapuolten työmäärää standardiin siirryttäessä sekä myös tilikausittain. Tulosten pohjalta voidaan sanoa halukkuuden leasingin käyttöön laskevan uuden standardin seurauksena muun maussa tasevaikutuksen vaikuttaessa taloudellisiin tunnuslukuihin niitä heikentävästi. Uusien toimijoiden kynnys tulla markkinoille nousee standardin raskaan soveltamisen vuoksi. Tutkimustulosten pohjalta esitetään, että standardimuutokseen valmistuminen voi vaatia muun muassa kattavaa standardiin perehtymistä, standardimuutoksen vaikutusten arivointia, sopimuskannan hallintaa ja uudelleenarviointia, takautuvien laskelmien laatimista, sekä järjestelmien päivittämistä.