eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13657.pdf   koko: 887 KB (908138)

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin ohjelmistotestaajien ammatilliset identiteetit rakentuvat testaustyön käytännöissä. Tutkimusongelmaksi muodostuu täten ammatillisen identiteetin rakentumisen ja työn käytäntöjen välisen linkin selvittäminen ohjelmistotestauksessa, Päätutkimuskysymys kuuluu "kuinka ohjelmistotestaajien ammatillinen identiteetti rakentuu työn käytännöissä?". Näin ollen tutkimuskohteena ovat työkäytännöt. Päätutkimuskysymystä tukevaan alakysymykseen "millaisia ovat ohjelmistotestaajien työkäytännöt? haen vastausta empirian kautta, käytäntöteoreettisen käsitteistön avulla, jolloin tutkimukseni lopputuloksena on näin ollen kuvaus ohjelmistotestauksen keskeisistä työkäytännöistä sekä analyysi siitä, kuinka - ja millaiseksi - ohjelmistotestaajien ammatti-identiteetti muodostuu näissä käytännöissä. Tutkimukseni päälähteinä käytän Wengerin (1998, 2000), Gherardin (2009, 2012), Nicolinin (2009, 2011), Miettisen yms. (2009) ja Reckwitzin (2002) käytäntölähtöisiä tutkimuksia.

Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu tutustumalla ohjelmistotestaajien työhön kohdeorganisaatiossa, Testaustalo Oy:ssä, tehdyn kenttätyön - observoinnin, syvällisten haastatteluiden ja muun kirjallisen dokumentaation - avulla. Löydösten raportointiin, testaustyön käytäntöjen kuvaukseen, hyödynnän käytäntöteoreettista viitekehystä ja käsitteistöä. Aineistosta selviää, että testaustyö koostuu seitsemästä osasta: kontekstuaaliset tekijät, vaatimusartefakti, virheen artefakti, "oikein testaamisen" ja "priorisoinnin" diskurssit, testaajan ja teknologian välinen sosiomateriaalinen suhde, raportointi yhteisöiden välisenä rajaobjektina sekä työn olemusta kuvaava "kaikkitietävän testaajan instituutio". Analyysiosiossa keskustelutan näitä löydöksiä identiteetti- ja käytäntökirjallisuuden kanssa.

Johtopäätöksenä on, että työn osat ja käytännön elementit muokkaavat testaajan identiteettiä siten, että hänestä tulee eräänlainen luovija ja selviytyjä, laadusta tinkimätön vastuunkantaja sekä neuvottelija ja auktoriteetti. Lisäksi testaajan osallistuminen lukuisiin eri käytäntöyhteisöihin rakentaa hänestä eräänlaista "kaikkitietävää asiantuntijaa", mikä häivyttää "testaajan" roolin rajoja. Diskursiivisilla kategorisoinneilla kuten "suorituskykytestaaja" ei kuitenkaan ole kovin suurta vaikutusta ammatti-identiteetin ylläpitämiseen, vaan todellinen "testaajuuden" määritelmä tapahtuu työn käytännössä, kontekstisidonnaisessa ja sosiaalisessa toiminnassa.