eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13701.pdf   koko: 2 MB (1087278)

Tämän tutkielman tarkoitus on kuvata työmatkapyöräilyn ilmiötä erityisesti Suomen kontekstissa. Tutkimuskysymyksieni kautta pyrin selvittämään työmatkapyöräilyn nykytilaa Suomessa erityisesti parhaisiin verrokkimaihin vertaillen ja ottamaan selvää edistämistoimista joita Suomessa on tehty työmatkapyöräilyn hyväksi.

Työmatkapyöräilyn ilmiötä yleisesti ja siihen vaikuttavia tekijöitä olen kuvannut tieteellisten artikkelien pohjalta. Aineiston työmatkapyöräilyn nykytilan ja edistämistoimien kuvaamiseen olen koostanut erilaisten ministeriöiden, virastojen, tutkimusryhmien ja muiden organisaatioiden tuottamien raporttien, toimintasuunnitelmien, hankekuvausten ja vuosikatsausten kirjosta. Työmatkapyöräilijöiden tyypittelyn ja työpaikkojen kategorisoinnin työmatkapyöräilyn kannalta olen luonut omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani työmatkapyöräilijänä, lähipiirini kokemuksilla rikastettuina.

Työmatkapyöräilyn nykytila Suomessa on hyvä, mutta kaukana parhaista eurooppalaisista verrokkimaista Tanskasta ja Alankomaista. Olemme jäljessä pyöräilyinfrastruktuurin laadussa, pyöräilyn yleisyydessä, turvallisuudessa, asenteissa pyöräilyä kohtaan ja poliittisessa fokuksessa pyöräilyn edistämiseen.

Poliittisessa ilmapiirissä kevyen liikenteen kehittämiseksi on kuitenkin tapahtunut muutos ja Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tavoitteeksi uuden keskitetyn ja laaja-alaisen politiikan luomisen. Tämä muutos tulee tarpeen, sillä ilmiötä tutkiessani kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimien kenttä näyttäytyi erittäin hajanaisena, jossa eri ministeriöillä, virastoilla ja paikallisilla päättävillä elimillä on omat linjauksensa.

Suurin potentiaali työmatkapyöräilyn kasvulle saataisiin pyöräilyn arkipäiväistämisen kautta. Pyöräilyn tulisi olla helppoa, turvallista ja houkuttelevaa, jotta tavalliset työssäkäyvät ihmiset siirtyisivät henkilöautoilusta työmatkapyöräilyyn.

Haluaisin nähdä, että työmatkapyöräilyn edistämiseksi käytettäisiin laajemmalti enemmän eri ohjauskeinoja toistensa tukena ja yritykset ottaisivat suurempaa roolia työntekijöidensä liikkumiskäytäntöjen ohjaamisessa viisaamman ja ekologisemman liikkumisen suuntaan. Mielestäni tämän tulisi kuulua yritysten yhteiskuntavastuuseen.