eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

Tämä Pro Gradu-tutkielma keskittyy tarkastelemaan, miksi perinteinen vuosibudjetointi on yhä käytössä suuressa osassa yrityksiä, vaikka siihen liittyvät ongelmat on laajasti tunnistettu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko vuosibudjetointi kritiikistä huolimatta edelleen toimia tarkoituksenmukaisesti. Organisaatiot hyödyntävät budjetointia organisaation ohjauksessa eri tarkoituksiin, minkä vuoksi tutkimuksessa haluttiin tarkastella budjetointia ja sen ongelmia näiden eri käyttötarkoitusten kautta.

Budjetointi voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä johdon ohjausjärjestelmistä, minkä vuoksi se on pysynyt tutkijoiden kiinnostuksen kohteena useiden vuosikymmenten ajan. Budjetoinnin rooli on vuosien saatossa nähty muuttuvan kustannusten hallintaan keskittyvästä työkalusta kokonaisvaltaiseksi organisaation strategiaa tukevaksi ohjausjärjestelmän osaksi. Aikaisempi kirjallisuus on tuonut esille mahdollisuuden hyödyntää budjetointia sekä operationaalisiin että strategisiin käyttötarkoituksiin. Erityisesti perinteinen vuosibudjetointi on myös ollut laajasti kritiikin kohteena ja sen ongelmat on nähty liittyvän budjetoinnin teknisiin toiminnallisuuksiin, budjetointiprosessiin sekä siihen, minkälaisia vaikutuksia sillä on organisaation jäsenten käyttäytymiseen.

Tutkimusta varten muodostettiin teoreettinen viitekehys, joka nojaa aikaisempaan kirjallisuuteen koskien budjetin eri käyttötarkoituksia sekä budjetointiin yleisesti liitettyjä ongelmia. Tutkimus toteutettiin laadullisena yhden yrityksen case-tutkimuksena, jossa tarkastelun kohteena on monikansallisen teollisuusyrityksen Suomen maayhtiö. Tutkimusmateriaali hankittiin haastattelemalla yrityksen johtohenkilöitä sekä hyödyntämällä yrityksen sisäisiä materiaaleja sekä sijoittajilla suunnattua kirjallista materiaalia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perinteinen vuosibudjetointi voi edelleen olla hyödyllinen, mutta organisaation tulisi tunnistaa ja hallita niitä budjetoinnin heikkouksia, jotka voivat vaikuttaa budjetoinnin käyttötarkoituksiin organisaatiossa. Lisäksi tutkimus illustroi, kuinka organisaatio voi hyödyntää eri ohjausjärjestelmiä yhdessä ja täydentää budjetointia toisella ohjausjärjestelmällä.