eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_13768.pdf   koko: 689 KB (705141)

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella muutosjohtamista käytännöllisen toiminnan näkökulmasta. Sen keskeisenä pyrkimyksenä oli kuvata sitä, millaisena muutosjohtamisen ymmärtävät sitä työssään tekevät ihmiset. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään kuka tai ketkä muutosjohtamista harjoittavat, miten muutosjohtamista käytännössä tehdään, mikä on muutoksen kohde ja millaisia muutoksia pyritään saamaan aikaan, sekä miksi tällainen työ on tärkeää ja oikeutettua.

Tutkielman aihepiirin aikaisempaa tutkimusta käsittelevä osuus koostuu kehittämistyötä koskevista tutkimuksista sekä muutosjohtamista koskevista käytännöllisen työn näkökulmasta tehdyistä tutkimuksista. Lisäksi tutkimuksessa esitellään Keijo Räsäsen (2007) luoma kehittämisotteen käsite, jonka tarkoituksena on tarjota apuväline kehittämisotteiden julkilausumiseen, kuvaamiseen, analysointiin ja vertailuun. Tutkielman keskeiset tavoitteet kietoutuvat kehittämisotteen neljän kysymystyypin ympärille: työn subjektiin, taktiikkaan, politiikkaan ja moraaliin. Tutkimus pyrkii myös arvioimaan muutosjohtamista omana erityisenä kehittämisotteena vertailemalla sitä kahteen muuhun tutkittuun kehittämisotteeseen.

Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin haastattelemalla erään kansainvälisen tietotekniikan alan yrityksen organisaationmuutosprosessissa mukana olleita henkilöitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden teemat muodostettiin Keijo Räsäsen kehittämisotteen käsitteen pohjalta. Aineiston analysointi toteutettiin teemoittelemalla ja koodaamalla käyttäen apuna Atlas.ti-ohjelmistoa.

Tutkielman tulokset kertovat, että muutosjohtamiseen osallistui henkilöitä hyvin erilaisista rooleista ja organisaation eri tasoilta. Aloite prosessiin tuli organisaation ylimmiltä tahoilta, mutta muutoksen toteuttajilla oli mahdollisuus vaikuttaa omaan tapaansa tehdä muutosjohtamistyötä. Vaikka muutosjohtamisen tavoitteita ja oikeutusta leimasi vahvasti yrityksen taloudelliset päämärät, haastateltavat kokivat voivansa saavuttaa muutosjohtamisella myös henkilökohtaisesti tärkeitä tavoitteita. Muutosjohtaminen näyttäytyi tässä tutkimuksessa ennemminkin kehittämisotteiden perheenä, kuin yhtenä selkeänä kehittämisotteena.