Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa:
Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Johtamisen laitos | Organisaatiot ja johtaminen | 2014
Tutkielman numero: 13769
Lumoavan Lumon jäljillä. Etnografinen tutkimus perinteistä ministeriöympäristöä haastavan työtilan käyttöönotosta
Tekijä: | Kiesiläinen-Riihelä, Johanna |
Otsikko: | Lumoavan Lumon jäljillä. Etnografinen tutkimus perinteistä ministeriöympäristöä haastavan työtilan käyttöönotosta |
Vuosi: | 2014 Kieli: fin |
Laitos: | Johtamisen laitos |
Aine: | Organisaatiot ja johtaminen |
Asiasanat: | johtaminen; management; organisaatio; organization; toimitilat; premises; työ; work; etnografia; ethnography |
Sivumäärä: | 97 |
Kokoteksti: |
» hse_ethesis_13769.pdf koko: 2 MB (1701448)
|
Avainsanat: | etnografia; käytänne; sosiaalinen tila; työtila |
Tiivistelmä: |
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kuvata, miten virkamiehet ovat ottaneet käyttöön uuden perinteistä ministeriöympäristöä haastavan työtilan. Lähestyn tutkimusongelmaa kolmen tarkentavan kysymyksen avulla: 1) Mikä on virkamiesten rooli uuden työtilan suunnittelussa? 2) Minkälaisia tilan käytön käytänteitä uudessa työtilassa on? ja 3) Mitä merkityksiä virkamiehet liittävät uuteen työtilaan? Tutkimus valottaa sitä, millä tavalla suunniteltu tila, tilan käyttö ja tilaan liitetyt merkitykset vaikuttavat yhdessä toisiinsa. Teoreettisen kehyksen tutkimukselleni muodostaa Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoria sekä käytäntöteoreettinen ajattelutapa. Selvitän teoreettisen kehykseni pohjalta, miten työntekijät vaikuttavat työtilojensa sosiaaliseen rakentumiseen. Tutkimukseni tarkoitus on kiinnittää erityisesti huomiota työntekijöiden roolin merkitykseen uusien työtilojen käyttöönotossa.
Olen tuottanut empiirisen aineistoni etnografisella tutkimusotteella osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen keinoin. Kuvaan tarkastelemani työtilan suunnitteluprosessin lähtökohtia sosiaaliseen mediaan tallentuneen aineiston ja sitä täydentävien haastattelujen avulla. Tutkimuksessa tilan käyttäjien ja suunnittelijoiden tavoitteet tilan käytölle olivat yhteneväiset. Virkamiehet osallistuivat tilan suunnitteluun arkkitehtien rinnalla tasavertaisina toimijoina. Olen myös määritellyt osallistuvan havainnoinnin avulla virkamiesten yhteisiä arkisia rutiininomaisia tilan käytön käytänteitä, joita olivat tutkimuksessani emännöinti ja isännöinti, spontaanit keskustelut, työpisteen vaihtaminen ja palaverit. Selvitän laajan haastatteluaineiston perusteella lisäksi tutkimuksessani sitä, minkälaisia merkityksiä virkamiehet omien tilakokemuksiensa perusteella liittävät yhteisesti jaettuun työtilaansa. Olen analyysini jälkeen jakanut virkamiesten tilan käyttöön liittämät kokemukset neljään eri teemaan: sosiaalisuus, joustavuus, yhteisöllisyys ja modernius. Tutkimukseni kohteena oleva työtila, Lumo, lumoaa, koska sen käyttöönottoa voi pitää onnistuneena. Tästä huolimatta tilan käyttöönotossa oli myös haasteita. Lumon lumous kietoutuu pitkälti sitä majoittavan villin virkamiesheimon ympärille. Virkamiehet ovat saaneet vaikuttaa keskeisesti tutkittavana olevan työtilan suunnitteluun ja se on johtanut siihen, että tilan suunnittelijoiden tilakäsitys ei ole ollut kaukana tilan käyttäjien arkisesta elämästä. Uusi tila ennemminkin materialisoi ja vahvisti virkamiesten aikaisempaa identiteettiä. Fyysisellä tilalla ei voinut yksistään ohjata ja kontrolloida toimintaa työtilassa, vaan myös tilan käyttäjät vaikuttivat keskeisesti tilan rakentumiseen. Työtila rakentui virkamiesten arkipäiväisessä työtilan käytössä ja samalla virkamiehet vahvistivat ja uusinsivat tilan käytöllään identiteettiänsä virkamiehinä ja tilan käyttäjinä. Uusien työtilojen käyttöönotossa merkityksellistä onkin se, millä tavalla työntekijät kokevat uuden tilan oman työnsä ja identiteettinsä kannalta. |
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa.
Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista
käyttöä varten.
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.