Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Tätä sivustoa ei enää päivitetä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot on Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2014
Tutkielman numero: 13881
Kannattaako pääomaintensiivisen yrityksen siirtyä vakuudettomasta vakuudelliseen lainaukseen finanssisektorin sääntelyn kiristyessä? Yrityksen rahoitusjohdon ja rahoittajien edustajien asiantuntijahaastatteluihin perustuva case-tutkimus.
Tekijä: Moilanen, Jyrki
Otsikko: Kannattaako pääomaintensiivisen yrityksen siirtyä vakuudettomasta vakuudelliseen lainaukseen finanssisektorin sääntelyn kiristyessä? Yrityksen rahoitusjohdon ja rahoittajien edustajien asiantuntijahaastatteluihin perustuva case-tutkimus.
Vuosi: 2014  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Laskentatoimi
Asiasanat: laskentatoimi; accounting; yritykset; companies; rahoitus; financing; pääoma; capital; optimointi; optimization
Sivumäärä: 98
Avainsanat: reaalivakuus; korollisen vieraan pääoman optimointi; kiristyvä rahoitussääntely
Tiivistelmä:
Tavoitteet:

Finanssisektorin 2016-2019 muuttuvat säädökset (keskeisimmät Basel III ja Solvenssi II) tulevat vaikuttamaan finanssi-instituutioiden vakavaraisuusvaatimuksiin, rahoituspolitiikkoihin ja luotonantokapasiteettiin. Finanssi-instituutioiden mahdollisuudet lainata rahaa yrityssektorille ovat kaventumassa kasvavien pääomavaateiden takia. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, aiheuttavatko tiukentuvat säädökset pääomaintensiiviseen toimialaan kuuluvalle yritykselle tarpeen ryhtyä myöntämään lainoillensa reaalivakuuksia optimoidakseen korollisen vieraan pääoman saatavuuden ja hinnan. Hyötyykö yritys reaalivakuuksien käytöstä verrattuna tilanteeseen ilman reaalivakuuksia? Jos reaalivakuuksien käytöstä on hyötyä, millä tavalla siirtyminen vakuudettomasta vakuudelliseen lainaukseen olisi järkevintä toteuttaa? Tutkimuksessa pohditaan lyhyesti myös sitä kumpi olisi yritykselle suositeltavampaa: vakuudelliseen lainaukseen siirtyminen vai julkisen luottoluokituksen hankkiminen.

Tutkimusaineisto ja -menetelmä:

Tutkimus on tehty toimeksiantona case-Yhtiölle. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusmenetelmäksi on valittu teemahaastattelu, koska tutkimuksen aihe kohdistuu tulevaisuudessa pitkälti käyttöön otettavaan uuteen toimintatapaan. Haastattelun etuna on se, että tutkittaessa uutta aihealuetta, haastateltavilta saatavia tietoja voidaan syventää esittämällä lisäkysymyksiä ja pyytämällä esitettyjen mielipiteiden perusteluja. Tutkimuksen aineisto muodostuu kuudesta Yhtiötä lainoittavien finanssi-instituutioiden edustajien ja viidestä case-Yhtiön CFO:n haastattelusta. Tutkimusaiheesta on Suomessa ja Pohjoismaissa vain vähän kirjallisuutta. Tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty aiheeseen liittyvää aikaisempaa kansainvälistä kirjallisuutta.

Tutkimustulokset:

Yhtiön rahoituksen saatavuus reaalivakuuksilla tulisi kasvamaan verrattuna nykytilanteeseen. Vakuudet alentaisivat Yhtiön lainojen korkomarginaaleja. Vakuudet suositellaan perustettavaksi kahden erillisen vakuuspoolin muodossa, joita hallinnoisi ulkopuolinen vakuusagentti. Yhtiölle suositeltiin haastateltavien niukalla enemmistöllä mieluummin seuraavan 3-5 vuoden aikana reaalivakuudellista lainausta kuin julkista luottoluokitusta, jos Yhtiön pitkän ajan kasvuvauhti olisi noin viisi prosenttia vuodessa. 3-5 vuoden jälkeen tapahtuva Yhtiön lisäkasvu vaatisi todennäköisesti käyttämään rahoitusmuotona joukkovelkakirjalainoja.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.