eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

TAUSTA: Iäkkäiden hyvä palvelu vaatii, että käytettävissä olevilla resursseilla katetaan asiakkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Resurssien kohdistamiseksi tarvitaan tietoa toisaalta ikäihmisten tarpeista, toisaalta siitä, mikä palveluiden tuottamisessa maksaa. Näistä jälkimmäinen on tämän tutkielman aihe. Koska iäkkäiden osuus kasvaa, asia on kansantaloudelle merkittävä.

TAVOITE: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kustannusrakenne ja olennaisimmat kustannuksiin vaikuttavat tekijät iäkkäiden sosiaalipuolen hoivapalveluissa: tehostetussa palveluasumisessa, taval-lisessa palveluasumisessa ja kotihoidossa.

MENETELMÄT: Numeerinen osuus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RAI-kustannustietokannan aineistoon (n = 113 tehostettu palveluasuminen; n = 19 kotihoito) vuodelta 2012, jota analysoidaan tilastotieteen perustunnusluvuilla kummankin palvelumuodon osalta. Lisäk-si tehostetun palveluasumisen kustannuksiin yhteydessä olevia tekijöitä selvitetään monimuuttu-jaregressiolla. Kaikkien tutkittavien palvelumuotojen osalta tietoa vaikuttavista tekijöistä tuovat vas-tuuhenkilöiden teemahaastattelut viidessä erilaisessa palveluntuottajaorganisaatiossa, joista yhdessä havainnoitiin myös hoitajia heidän työssään.

TULOKSET: Keskimäärin kotihoidon käynti maksaa 32 €, josta 85 % on henkilöstökustannuksia. Tehostetun palveluasumisen hoivavuorokausi maksaa 125 €, josta 78 % on henkilöstökustannuksia. Henkilöstökustannukset ovat keskimäärin alhaiset tehostetun palveluasumisen yksiköissä, joissa asukkaiden keskimääräinen kognitiivinen vointi on hyvä, asukkaiden keskinäiset erot kognitiivises-sa voinnissa ovat suuria, yksikkökoko on suuri, ja jotka sijaitsevat suurien kaupunkien ulkopuolella (pois lukien pääkaupunkiseutu). Työvuorosuunnittelu on palveluntuottajille tärkeä keino vaikuttaa kustannuksiin.

JOHTOPÄÄTÖKSET: Henkilöstömenoihin vaikuttavat tekijät ovat alan kokonaiskustannusten kan-nalta merkittäviä. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaiden vointi on heikosti yhteydessä kus-tannuksiin, joten kannattaa miettiä, pitäisikö asiakkaiden hoitoisuus huomioida rahoituksessa. Suu-ria yksiköitä kannattaa suosia tai skaalaetuja muuten hyödyntää, jos se on laadullisesti kestävää. Mallit, joissa kognitiivisesti erikuntoiset asiakkaat asuvat samassa yksikössä vaikuttavat kustannus-tehokkailta, mikä on uusi löytö.