eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_14586.pdf   koko: 2 MB (1106620)

Tutkielma käsittelee työntekijän alisuoriutumista työsuhteen päättämisperusteena. Erilaiset työntekijöiden alisuoriutumis- ja aikaansaamattomuustilanteet ovat polttava puheenaihe useassa yrityksessä ja organisaatiossa. Kilpailun kiristyminen, osaamisvaatimusten kasvu ja paine tuloksen parantamiseen sekä kasvattamiseen ovat muuttaneet työn luonnetta ja työntekijöille asetettuja vaatimuksia. Tulosvastuun ulottaminen yrityksen johdon ja esimiesten lisäksi alempiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin on ollut lisääntyvä ja yleistyvä trendi. Työnantajat edellyttävät kaikilta työntekijöiltä tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Tutkielmassa käsitellään milloin työntekijälle asetetun tavoitteen tai tuloksen saavuttamatta jääminen voi olla työsopimuksen irtisanomisperuste ja mikä merkitys irtisanomisperusteen arvioinnissa on työsuhteen päättämistä koskevilla menettelyohjeilla, kuten varoituksella. Tutkimuksen tavoitteena on kokonaiskuvan hahmottaminen työsuhteen päättämistä koskevasta oikeudellisesta sääntelystä ja alisuoriutumisen arvioinnista irtisanomisperusteena. Erityiskysymyksenä tutkielmassa käsitellään myös työnantajan oikeutta siirtää työntekijä toisiin tehtäviin alisuoriutumisen perusteella.

Tutkimusmetodi on vahvasti oikeusdogmaattinen; tutkimuskohteena ovat yhteiskuntaa sitovat oikeussäännöt. Tavoitteena on kuvata Suomessa voimassaolevaa lainsäädäntöä ja selvittää oikeuslähteiden tulkinnasta sisältöä. Tutkimuksessa on paljon tapauskeskeistä tutkimusta, koska tutkielman tärkein lähde on ollut tuomioistuinten oikeuskäytäntö. Tutkimuksessa on tutkittu laaja-alaisesti alisuoriutumista koskevia oikeustapauksia. Näkökulma tutkimuksessa on kotimainen, koska tutkimuksessa lähestytään tutkimuskysymystä Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta.

Alisuoriutumista tutkitaan työntekijän yleisen aikaansaamattomuuden sekä myynti- ja tulostavoitteiden saavuttamatta jäämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa on myös käsitelty kattavasti varoituksen merkitystä työntekijän alisuoriutumistilanteissa ja työsuhteen päättämisessä. Alisuoriutumisen vaikutus kollektiiviperusteisiin irtisanomisiin on myös huomioitu työsuhteen päättämisperusteena.

Alisuoriutumisella tarkoitetaan riittämätöntä tulosta aikaansaavaa työntekijää ilman, että työntekijä välttämättä laiminlöisi työtehtäviään tai toimisi työnantajan antamien ohjeiden vastaisesti. Työsopimuslaki edellyttää työsuhteen päättämisperusteelta asiallista ja painavaa syytä. Alisuoriutuminen irtisanomisperusteena kuuluu individuaaliperusteisiin työsuhteen päättämisperusteisiin. Kyse on työntekijän henkilöön liittyvästä päättämisperusteesta; työsopimuslain tai työsopimuksen rikkomisesta.

Alisuoriutumiselta työsuhteen päättämisperusteena edellytetään, että alisuoriutuminen on luettavissa työntekijän syyksi vikana tai laiminlyöntinä. Työntekijän tavoitteiden tai riittävän tuloksen saavuttamatta jääminen voivat olla irtisanomisperuste, jos tavoitteen tai tuloksen saavuttamatta jääminen on johtunut työntekijästä johtuvista syistä. Arvioinnissa on kuitenkin huomioitava työntekijän asema, tavoitteiden realistisuus sekä alisuoriutumisen mittaamisessa käytetyt lähteet ja menetelmät. Irtisanomisperusteen riittävyyden arviointi on tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella.